Häähuumaa
Viime viikonloppuna piipahdimme eräissä sukuhäissä, jonne alunperin suunnittelin tekeväni asun itse. Sain kuin sainkin mekon valmiiksi perjantai-iltana, mutta loppujen lopuksi päädyin pukemaan erään toisen mekon, niin sain mielestäni tilaisuuteen riittävän juhlavan kokonaisuuden. Huoleni tosin oli aivan turha, sillä perisuomalaiseen tapaan asuja oli häissä aivan laidasta laitaan. Osa vieraista oli juhlavasti pukeutunut, mutta löytyipä seasta trikootunikoita ja sporttiballerinojakin.
Oma asuni oli siis seuraavanlainen. Vilan satiinimekko yhdistettynä valkoiseen (varsin tätimäiseen) jakkuun. Mustat avokkaat jalkaan, helmet kaulaan ja korviin, niin konservatiivinen juhla-asu on valmis. Kaikesta varovaisuudesta huolimatta tykkäsin kovasti kokonaisuudesta. (Huomatkaa erityisen jäykkä poseeraus, ruostuneet ovat taidot näin kesän myötä...)
Ennen juhlaa oli pakko värjätä juurikasvu piiloon, sillä se oli päässyt aika megalomaanisiin mittoihin. Hermostuin totaalisesti hiusvärihyllyn luona siihen, miksi Suomessa ei voida myydä mitään muita tuhkaisia sävyjä (esim. 8.1 olisi lähes täydellisesti omaa luonnollista väriäni mukaileva), kuin niitä superblondaavia, vaikka muualla maailmassa niitä on juuri niissä sarjoissa, joita täälläkin myydään. Siksi nappasinkin käteeni ruskean paketin ja kokeilin piiloblondin elämää, ainakin hetkeksi. Värin pitäisi olla kevytväri, joten hyvällä tuurilla se haalistuu vaaleammaksi ajan myötä, jolloin pääsen takaisin projektini "Oman värin kasvatus" pariin.
Tumman hiusvärin kanssa sain lopulta otettua käyttöön blogimiitistä saamani Pieces-kukkapannan. Se toimi kätevästi mustavalkoisen asun korostusyksityiskohtana ja teki myös hiustenlaiton varsin helpoksi. Hieman puuterivahaa takaraivoon volyymia tuomaan ja lakalla tukka sileäksi päältä. Helppoa, nopeaa ja huoletonta.
Tää seuraava kuva on sitten omistettu Marille... Heppaheppa!
TykkääJuhlavimmat osa 2
Juhlapukuhistoriikkini jatkukoon toisella osallaan...
Tällä kertaa esittelen hieman iltapukua arkisemman mekon, joka kuitenkin soveltuu hyvin juhlavampaankin käyttöön. Tämä mekko on palvellut niin häissä, kuin oopperassakin miehen työporukan kanssa.
Ihanan siloinen satiinimekko on Vilalta, ostopaikka saattoi olla Stockmann. Tämä mekko on myös muutaman vuoden ikäinen ja hankittiin juuri oopperaa varten, kun äkkiä piti saada jotain juhlavaa, muttei kuitenkaan liian hienostelevaa päälle. Tälle kaveriksi omistan luonnonvalkoisen jakun KappAhlista, mutta valitettavasti se ei päässyt kuviin asti.
Kenkärakkaus on kaunista, hame lampunvarjostimesta
Olen rakastunut! Pitkällisen haaveilun jälkeen kotiini muutti pari Vagabondin Volt-kenkiä. Voiko oikeasti olla olemassa kenkiä, jotka saavat jalan ja säären näyttämään niin hyvältä kuin nämä tekevät, vai onko tämä vain illuusiota?
Kenkiäni pääsin lauantaina käyttämään Sorsapuistossa, kun kasa bloggaajia, tällä kertaa myös muualta kuin Tampereelta, kokoontui höpöttämään ja löhöilemään kuumassa auringonpaisteessa. Asukseni valitsin Lampunvarjostimeksi nimetyn hameeni, jonka yhdistin lepakkohihaisen Vilan paidan kanssa. Alle laitoin vielä mustan tuubitopin, joka olikin tarpeen, koska aurinko porotti niin kuumasti, että pitkähihainen paita oli ajoittain aivan liikaa.
Evääksi puistoon nappasin kaupasta viinirypäleitä, miniluumutomaatteja sekä Paola Suhosen suunnittelemassa purkissa oleilevan punaviinin. Näppärä tuo pahvitölkki, sillä lasipullot painavat turhan paljon ja ne olisi kannettava takaisin kotiinkin. Tuon voi tyhjennettyään vain sujauttaa roskapönttöön.
Koska oman kamerani kuvasaldo oli aikas säälittävä, lainasin Marialta tällä lisenssillä pari kuvaihanuutta.
Ketjukorunikin otin varuiksi mukaan, jos innostuisin sitä pitämään, mutta loppujenlopuksi se päätyi vain muutamaan kuvaan, sillä se ei mielestäni oikein sopinut retrohenkisen hameeni tyyliin.
Vedenhimoinen vampyyrilepakko
Esittelenpä teille erään rästiasuni parin viikon takaa helleaallon ajoilta. Vaikka helteellä musta onkin juuri se välteltävä väri, jouduin pukeutumaan peittävämmin melkein poltettua itseni. Asuun yhdistin vielä naisellisen, leveälierisen valkoisen paperihatun, joka suojasi paljaaksi jäänyttä niskaa ja päätäni auringolta. Harmittaa, etten hoksannut napata hattua kuviin mukaan.
Musta lepakkohihainen trikoopaita on Vilan, ostettu Stockmannin kesäalennusmyynneistä ensimmäisinä päivinä. Alle laitoin ruskean topin saadakseni ruskeat sandaalit jotenkin yhdistettyä muuten mustaan kokonaisuuteen.
Luontokuvaaja bongasi luonnonvaraisen MollyMollin
Olen ihan täysin rakastunut Marian kameraan, jonka ikuistamana näytän yleensä paljon paremmalta kuin oman pokkarimme kuvissa. Lainasin pari otosta perjantailta tällä lisenssillä.
Kalorinkeräystä ja -polttoa
Eilen vietin iltaa pitkän kaavan mukaan muiden tamperelaisten muotibloggareiden kanssa. Aloittelimme Hervannassa herkuttelemalla Nooran kokoamia grillivartaita, salaattia ja patonkia. Mahat täynnä ja savunhajuisina kiisimme Nooran, Marian ja Katin kanssa Ale Bar Pikajunaan, jossa seuraamme liittyi vielä Petrakin. Yhdentoista jälkeen sirryimme LoveHotelin puolelle, jossa tanssimmekin sitten pilkkuun saakka. Tanssilattialle saimme seuraksemme vielä ihanaisen Riepan, joka uskaltautui liikuttamaan kipeää selkäänsä. Pepunheilutus auttoi ja aamulla selkä kuulemma oli paremmassa kunnossa. Koska kulutimme tanssilattialla niin paljon kaloreita, piti tilannetta vielä paikkailla mäkätysaterialla, jonka jälkeen pääsimmekin kotia nukkumaan. Sänkyyn pääsin kaatumaan noin kuudelta aamulla, mikä tuntui herättyäni hienoisena väsymyksenä.
Kunnollisena bloggaajana unohdin lähtöpuuhissani kameran kotiin, joten joudun turvautumaan Marian ihanaisen kameran tuotoksiin. (Kuvat lainattu tällä lisenssillä)
Koska perinteisesti joka kerta jonnekin lähtiessäni alan viime hetkellä askartelemaan jotakin, toteutin tämänkertaisen projektini, joka on odottanut tekemistä jo viikon verran. Pelastin vanhat plektrat roskiinjoutumiselta ja väänsin niistä itselleni korvikset. Vanhat KappAhlin lastenosastolta hankkimani perhoskorvikset saivat muuntautua hieman rokimpaan tyyliin, kun riivin niistä roikkuvat perhoset irti ja väkersin plektrat siihen tilalle. Tykkään ainakin itse ja onnistui vielä kohtuullisen hyvin ottaen huomioon noiden tekoon kulutetun ajan.
Ja koska tykkään olla näppärä ja hyödyllinen, auttelin myös Mariaa pulassa. Kovalla vaivalla lakatut varpaankynnet näyttivät ihan mustelmilta sukkien kärkivahvistuksen läpi katsottuna, joten improvisoin autonavaimen voimalla sukista peeptoe-versiot. Nuo kengät olivat kyllä aivan kuolattavat!
Blogi
Ilmoittaudu lukijaksi
Looklet-luomukseni
Kategoriat
- Blogi (37)
- Arvonta (3)
- Haaste (3)
- Lehdessä (4)
- Miitit (17)
- Sopulipostaus (3)
- Elämää (127)
- Herkuttelu (30)
- Karvakorva (4)
- Kuvattua (11)
- Liikunta (4)
- Musiikki (1)
- Nörtti (11)
- Kauneus (40)
- Hiukset (27)
- Kosmetiikka (16)
- Ostokset (45)
- Kuukauden saldo (3)
- Sisustus (13)
- Tyyli (115)
- Asusteet (28)
- Asut (53)
- Farkut (11)
- Itse tehtyä (17)
- Kengät (31)
- Kuuden vaatteen haaste (3)
- Laukut (8)
Tagit
Linkit
- Älä katso nurjalle
- Are you feeling fashionable?
- bubble gun
- Bubbling under Tampere
- Casual monday
- Colour me!
- Evil Dressmaker
- Fashion Flux
- Fashion Overdose
- Heijastuspinta
- Helmi otsalla
- ite puin.
- Kissanminttua
- MouMou
- My Milk Toof
- Nelliinan vaatehuone
- No Fashion Victims
- Nooran Elämää
- Oh Molly!
- Ostolakossa
- Paras aika vuodesta
- Pupulandia
- Riepatus
- Salkan Vintageunelmia & Hamehommia
- Tunnetila
- Väkitukkoilua
Kalenteri
Lisenssi
Tämän blogin sivuilla olevat kuvat ja tekstit on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 3.0 Muokkaamaton lisenssillä.