Tamperelainen: Asustamalla erilaiseksi

Posted on torstai 13.1.2011 by Maija

Neljä viikkoa hurahti taas kuin huomaamatta ja eilen keskiviikkona tuli taas aika julkaista Tamperelaisen Tyyliä ja tuunausta -palstan juttuni. Jutunaiheita miettiessäni innostuin ideasta kokeilla, kuinka erityylisen asun saisinkaan kasattua yhden vaatteen, viimeaikoina lähes joka päivä käytössä olleen trikootunikan, ympärille. Juhla-asua varten sain pitkästä aikaa puettua jalkaani Vagabondin Missyt, joita on lähestulkoon ollut ikävä. Odottelenkin kipeästi tilaisuutta, jonne voisin pitkästä aikaa pukea jotain vähemmän käytännöllistä…

Tyyliä ja tuunausta: Asustamalla erilaiseksi

Yksi vaate – kaksi hyvinkin erilaista asua. Asustamalla vaatteen saa sopimaan mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin.

Olen toivottoman huono käyttämään asusteita, etenkin arkisin. Uuden vuoden kunniaksi yritän kuitenkin kehittää taitojani tälläkin saralla. Käyttämällä enemmän asusteita, kuten koruja, vöitä, laukkuja, huiveja, kenkiä ja päähineitä, voi suppeammastakin vaatevarastosta loihtia huomattavasti monipuolisemman näköisiä asukokonaisuuksia.

Harjoituksenomaisesti kokosinkin kaksi erityylistä asua, joiden yhdistävänä tekijänä toimii viime päivien lempivaatekappaleeni, Gina Tricot’sta hankittu musta pussihelmainen trikootunika. Asuista toinen sopii arkeen, esimerkiksi kouluun tai rentoon työympäristöön, toinen on puolestaan suunniteltu enemmän tai vähemmän epäviralliseen juhlaan, esimerkiksi kaverin syntymäpäiväjuhliin tai baari-iltaan sopivaksi.

Arkiasuun kuuluu musta täysvillainen Selected Femmen neuletakki sekä itse neulottu vihreä kaulahuivi, sillä opiskelupaikkani luentosaleissa on auttamattoman kylmä, eikä ilman lämmintä asua siellä tarkene. Vaaleat farkkuleggingsit sekä mustat All Saintsin mokkanahkaiset maiharit pitävät asun sopivan rentona ja huolettomana. Omassa arkikäytössäni eräs tärkeimmistä asun ominaisuuksista on mukavuus – asussa on voitava istua luennolla tuntikausia ilman että mikään painaa tai kiristää. Mukavuudesta huolimatta haluan kuitenkin, että asu myös niin sanotusti näyttää minulta, että voin tuntea oloni kotoisaksi kyseiset vaatteet ylläni.

Juhlaan sopivan tunikasta saa, kun sen asustaa metallinhohtoisilla asusteilla. Kolme kertaa vyötärön ympäri kiepautettava Jimmy Choo for H&M -nahkavyö kuroo hieman tunikan löysyyttä saaden sen myötäilemään paremmin vartalon muotoja. Hopeanhohtoiset kimaltelevat sukkahousut yhdistettynä korollisiin Vagabondin kenkiin erottavat asun arkipukeutumisesta ja saavat aikaan mukavaa juhlan tuntua. Musta niiteillä koristeltu tekonahkalaukku sekä kaulaan ripustettu hopeinen Ristomatti Ratian suunnittelema Usko-toivo-rakkaus -riipus toistavat väreiltään vyön hopeanvärisiä lenkkejä luoden näin tasapainoisen yhdistelmän.

Tamperelainen: Kylmien kelien lempiasuste

Posted on torstai 21.10.2010 by Maija

Kukaan vähänkään tutumpi henkilö ei liene kovin yllättynyt tämänkertaisesta Tamperelaisen juttuni aiheesta. Etenkin kotioloissa nimittäin rakastan villasukkia yli kaiken! Pakkohan se oli jakaa rakkautensa myös muullekin kansalle, eikös niin? Tosiaan, once again, laitan tämän jutun tänne blogiinkin, niin myös muut kuin tamperelaiset pääsevät lukemaan ja ihastelemaan laadukasta tarinoimistani.

Kylmien kelien lempiasuste

Niitä on monen värisiä ja mallisia. Ne voivat olla kirjavia tai pitsisiä, itse tehtyjä tai ostettuja. Pääasia, että ne lämmittävät palelevia varpaita, ne villasukat nimittäin.

Olen ottanut viilenevät ilmat avosylin vastaan, sillä lopulta pääsen taas käyttämään rakkaita villasukkiani. Ne paitsi pitävät jalkani lämpiminä, toimivat myös mainioina asusteina. Asu kuin asu näyttää heti astetta rennommalta, kun lahkeen alta pilkistää villasukan terä tai kun villasukan varsi on vedetty lahkeiden päälle näkyville.

Sukkapuikot suihkivat, tällä kertaa äidilleni paksuja kotisukkia.

Vuodessa edes pari sukkia

Lähes jokainen tekstiilitöitä ala-asteella tehnyt on joutunut kutomaan villasukat. Joillekin tämä lienee ainoa kerta kutimien kimpussa, mutta itse sain ennemminkin tästä innostuksen käsitöihin. Vaikka pitkän tauon jälkeen jälki aina onkin hieman haparoivaa, pyrin vuosittain kutomaan edes yhden parin villasukkia, joko itselleni tai jollekin läheiselleni lahjaksi.

Tällä hetkellä työn alla ovat harmaat pitkävartiset sukat, joiden varret voi rutata rennosti nilkkaan tai vetää saappaiden kanssa lahkeiden päälle. Malli on hyvin yksinkertainen, sileää neuletta jalkaterässä ja joustinneuletta varressa. Jonain päivänä tulevaisuudessa opettelen vielä kirjoneuleenkin salat!

Asuun kuin asuun saa tiettyä lisärentoutta kun siihen lisää villasukat.

Suvun klassikko ovat ”ailit”

Käsitöissä idolini on eräs Aili-niminen leidi, joka piti lapsuudessani koko serkuskatraamme enoni ja tätini mukaan lukien villasukissa. Kerran, pari vuodessa saapui mummulaani pahvilaatikollinen villasukkia, joista kaikki saivat sovittaa oikeankokoiset sukat ja valita vielä lukuisista värivaihtoehdoista mieleisimmät.

Ailin villasukissa oli aina eräs tietty kirjoneulemalli, jollaista en ole vielä missään muualla nähnyt. Näitä suvussani klassikon aseman saaneita villasukkia on vielä tallessa ainakin itselläni ja vanhemmillani useampi pari, ja niitä käytetään ja rakastetaan huolella. Tälläkin hetkellä kirjoitan tätä juttua ”ailit” jalassa.

Villasukat ovat itselleni jotain todella lohduttavaa ja rentouttavaa. Niihin tiivistyy erityisesti ajatus nojatuoliin torkkupeiton alle kääriytymisestä kylmänä talvi-iltana kuuman glögimukillisen kanssa, mäyräkoiran käpertyessä kainaloon nukkumaan.

Haaste so far

Posted on perjantai 24.9.2010 by Maija

Syyskuun haaste on kulunut varsin rentoutuneissa merkeissä. En ole ottanut stressiä pukeutumisesta juuri lainkaan, enkä etenkään ole välittänyt siitä, että olen hiihtänyt täysin samanlaisissa asuissa päivästä toiseen.

Kuvia muokatessani, ja etenkin alla olevan kollaasin valmistuttua, yllätyin siitä, kuinka erilaisia asuja kuudesta vaatteesta saikin kasattua. Kuusi vaatetta eivät päälle puettaessa pahemmin aiheuta monimuotoisuuden tunnetta, mutta kamera paljastaa sen tosiasian, että itse sokeutuu helposti tuttujen vaatteiden monipuolisuudelle ja yhdistelymahdollisuuksille.

Kuten tarkkasilmäisimmät saattoivatkin huomata, vaihtui kesken asukuvien farkkualaosa vaaleansinisestä tummaan. Haasteeseen lisäämäni pykälähän oli, että mikäli löydän itselleni kauan etsityt laadukkaat (nojoo, H&M-laatua tällä kertaa, -10 € alennuksen innoittamana) ja hyvin istuvat farkut, saan ne ottaa käyttöön jonkin toisen vaatteen sijasta. Näinpä jätin vaaleat farkkuleggingsit nyt loppukuun käytöstä pois.

Asukuvat päättyvät tällä kertaa maanantaihin, jonka jälkeen käytössä ovat olleet enimmäkseen kaksi alinta asua. Torstain vietin selkäkivuissani kotona ihan kotivaatteissa, nyt perjantaina piipahdin koululla YTHS:n vastaanotolla mustissa housuissa, mustassa topissa ja yllättäen harmaassa neuleessa. Jalkaan oli pakko laittaa aina-niin-tyylikkäät Adidaksen mustat Superstar-tennarit, ne kun sattuvat olemaan ainoat omistamani kengät jotka saa laitettua jalkaan kumartumatta.

Viikonlopun aion parannella ihanaista noidannuoltani, ihanaisten särkylääkkeiden ja yöllisten lihasrelaksanttien voimin. Koiran kanssa lenkkeilyäkään ei selkäni juuri nyt pahemmin kestäisi, mutta ensimmäistä kertaa elämässäni en edes halua homehtua koko aikaa kotona, vaan himottaa päästä edes vähän kävelemään ja haistelemaan raikasta syysilmaa. Onkohan mussa jotain muutakin vikaa kuin selkä, enhän mä oikeesti tykkää kävellä!?!

Haastepäivä 5: Kotoilua

Posted on sunnuntai 5.9.2010 by Maija

Sunnuntai kului pääasiassa kotosalla, mutta yökkärit oli sentään pakko vaihtaa oikeisiin vaatteisiin kaupassakäynnin takia. Villasukista en kuitenkaan suostunut luopumaan, nilkkaan käärittyinä ne kun vielä sopivat erityisen hyvin vaaleiden farkkuleggingsien kanssa!

Sunnuntain lounaaksi heitin muuten kasaan Paras aika vuodesta-blogista joskus bongaamani reseptin mukaan voisalviapastan, nam! Kelpasi jopa perheen nirsommallekin osapuolelle, eikä kieltänyt tekemästä uudelleenkaan. Runsas määrä voita takasi kyllä sen, ettei nälkä tullut kovin nopeasti takaisin. Nyt illasta tosin iski kauhea napostelun himo, jota lienee pakko paikata voileivällä. Onneksi ei talossa ole karkkipussia, muuten se saisi varsin nopeasti surmansa!

Haastepäivä 1

Posted on torstai 2.9.2010 by Maija

Eilen kuukauden vaihduttua syyskuuhun, pääsin lopulta kuuden vaatteen haasteen kimppuun. Pitkä, tylsä ja väsyttävä koulupäivä vaati rennon asun, joten lähdin varsin perussetillä liikkeelle. Lupaan ja vannon, että sama asu tulee näkymään useamminkin, mutta sen kanssa on hyvä harjoitella ilmeen muuttamista asustamisella.

Raiskasin muuten pari päivää sitten hiuksiani värinpoistolla ja palasin takaisin blondiksi. Tykkäsin todella paljon väliaikaisesta tummasta hiusväristäni, mutta kyllä se vaan vaalea on helpompi noin niinkuin juurikasvun kannalta, näin luonnollisesti vaaleatukkaisella. Ihanasti tosin hohtaa entisestään vaalentunut juurikasvu platinablondina, mutta sen värieron saan kyllä tulevaisuudessa tasoittumaan, toivottavasti…

Tamperelainen: Kuuden vaatteen syyskuu

Posted on keskiviikko 25.8.2010 by Maija

Tänään 25.8. julkaistussa Tamperelaisessa (näköisversio lehdestä täällä ja nettiartikkeli täällä) kirjoitin asiasta, jota olen miettinyt jo hetken aikaa. Jospa tämän myötä saisin takaisin inspiraationi pukeutumiseen…

Kuuden vaatteen syyskuu

Syksy tulee ja vaatekaappi pitäisi uudistaa, taas kerran. Lisää ohimenevää pintamuotia ja halpoja trikoovaatteita, eikös niin? Entä jos en tahdokaan hankkia aina uutta, vaan vain saada olemassa olevan vaatevarastoni järkeistettyä niin, että siellä on vain omaan tyyliini sopivia, rakastettuja ja laadukkaita vaateyksilöitä, juuri sen verran, kuin oikeasti tarvitsen? Juuri nyt haluan tauon täyteen ahdetusta vaatekaapista!

Sopivaan saumaan tulikin muutaman eri muotiblogin kautta tietooni Uusi Musta -blogin kuuden vaatteen haaste. Haasteen idea on käyttää enimmillään kuutta vaatekappaletta koko syyskuun ajan.

Jotta haaste tuntuisi edes jotenkin toteutettavalta ei kuuteen vaatekappaleeseen lasketa mukaan alusvaatteita, sukkia tai sukkahousuja, kenkiä, asusteita, päällystakkeja eikä urheilu-, yö-, koti- tai bilevaatteita.

Säännöt ovat siinä mielessä joustavat, että niitä voi halutessaan muokata omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Pääasia kuitenkin on se, että säännöistä ei jousteta haasteen aikana. Oma sääntömuutokseni on se, että mikäli syyskuun aikana löydän pitkään etsimäni hyvin istuvat farkut, saan ottaa ne käyttöön, kunhan jätän pois yhden vaatteen niiden sijasta.

Kuuden vaatteen valinta on varsin vaikeaa, kun on otettava huomioon kaikenlaiset mahdolliset tilanteet ja sääolosuhteet. Pitkän miettimisen jälkeen sain kuitenkin rajattua valintani kuuteen vaateyksilöön.

Syyskuun kuusikkoni: trikoopaita ja -toppi, kahdet housut, neuletakki ja tunikamekko.

Farkkuleggingsit ovat sopivat rentoon, huolettomaan asuun. Siistimpään pukeutumiseen varasin puolestaan mustat porkkanamalliset housut. Leggingseistä en haluaisi millään luopua, mutta joudun näköjään korvaamaan ne paksuilla sukkahousuilla.

Vilukissalle välttämättömin yläosa on neuletakki. Puolihihainen raitapaita on virkistää muuten mustaa valikoimaa, mustan puuvillamekon puolestaan valitsin ihanan erikoisen mallinsa vuoksi. Spagettiolkaintoppi toimii yksinään mustien housujen kanssa, muutoin käytän sitä mekon alla hillitsemässä turhan avaraa pääntietä.

Hyvästit lopulle vaatekaapin sisällölle, nähdään sitten lokakuussa!

Odotan jännityksellä tulevaa syyskuuta ja sen tuomaa rajattua pukeutumista. Haasteen edistymistä ja sen mukanaan tuomia ajatuksia raportoin blogiini syyskuun ajan, tervetuloa!

Silmänlumetta

Tag Archives: Pieces