Luovuttaja henkeen ja vereen

Posted on perjantai 18.9.2009 by Maija

Maanantaina tosiaan innostuimme Marian, Rhian ja Nooran kanssa luovuttamaan vertamme yleishyödylliseen käyttöön Tampereen Veripalveluun. Porukalla on helpompi lähteä kauemmaksikin luovuttamaan ja samalla voimme näyttää hyvää esimerkkiä toiminnallamme. Edellisen kerran kävimme luovuttamassa toukokuussa ja tarkoitus olisi suunnata Veripalveluun vielä ennen joulua.

Raudat olivat kohdillaan ja pääsin luovuttamaan. Yleensä syön rautatabletteja kuuriluontoisesti juuri ennen verenluovutusta, sillä ainakin aiemmin ovat hemoglobiinitasoni olleet aika matalat. Viimeisimmillä kerroilla on näkynyt selvä muutos parempaan, johtuisikohan siitä, että olen opetellut syömään hieman monipuolisemmin, kuin pelkkää nuudelia ja makaronia.

Kahdesta seuraavasta kuvasta suuri kiitos Marialle (CC)

Tunika VeroModa / Aluspaita ja farkut H&M / Saappaat Ecco / Laukku GT

Päälle eksyi uusi ostos, VeroModan rentoilutunika, jossa on hauskat lepakkotyttöhihat. Paritin sen harmaan ja valkoisen kanssa, jottei kokonaisuudesta tulisi liian synkkä, sillä ylläni kovin mustat yhdistelmät näyttävät helposti liian goottimaisilta.

Kainaloon päätyi myöskin GinaTricot:n tekonahkaclutch, jossa on ihana harmaanbeige sävy ja hauskat rypytykset pinnassa. Väri toistuu parhaiten tuossa kuvassa, jossa näkyy koko asuni, kun taas lähikuvassa sävy on hieman liian lämmin. Aivan ihana laukku, jonne mahtuu myös A5-kokoinen lehtiö luentomuistiinpanoja varten. Hihnan tuohon saa kiinni tarvittaessa, mikä on kätevää kaupungilla kulkiessa, kun kaupoissa haluaa molemmat kädet vapaaksi.

Tempauksemme sai myös pientä julkisuutta osakseen, sillä siitä julkaistiin juttu keskiviikon (16.9.) Tamperelaisessa. Jutun voi lukea joko Tamperelaisen näköispainoksesta tai Nooran blogista.

Mikäli olet kiinnostunut tamperelaisten bloggaajien muistakin kokoontumisista ja tempauksista, tsekkaa vastaperustettu Bubbling under Tampere -blogi, jossa pyrimme sopimaan tapaamisia siten, että mahdollisimman moni voisi ottaa osaa. Uudet tuttavuudet ovat aina tervetulleita!

TSI-kenkäteline

Posted on maanantai 24.8.2009 by Maija

Viikonlopun tuotoksena esittelen täällä tytteliblogissani hieman miehekkäämmän tee-se-itse-tuunausprojektin, jonka teimme yhdessä mieheni kanssa. Tähtäimessä oli naulakkosyvennykseen sopiva kenkäteline, koska kaupasta ei sopivan kokoista löytynyt.

Materiaalina käytimme vanhan sänkymme laitaa, joka kahtia jyrsittynä muodosti kaksi juuri oikeanmittaista hyllyä. Vielä kun jalat sahattiin keskipalkista, oli uusiomateriaaliprosentti kenkätelineessä varsin korkea.

Hyllyjen korkeudet on helppo määrittää mittatarkasti näin. Alahylly on 0,33 litran tölkin korkeudella maasta ja seuraava hylly 0,5 litran tölkin korkeudella edellisestä.

Työskentelyalustana toimii muuten edellisen asuntomme vanha ylälaude, joka on juuri sopivan tukeva ja siisti tuohon tarkoitukseen.

Päällä on uutta ja vanhaa. Gina Tricot-ostokseni harmaanbeige (greige siis) pitkänmallinen trikoopaita, joka menee vaikka mekosta sekä pitkä perustoppi harmaana. Boyfriend jeansit, jotka eivät kuitenkaan malliltaan ole sellaiset, eli isännän vanhat farkut pääsivät jalkaan, kun kerta sopivat olivat. Istuivat muuten päälleni varsin hyvin, joskin tuo reisikulutus alkaa olla aikansa elänyt tyyliltään. Jalassa ikivanhat Adidaksen Superstarit, jotka porukoilla käydessäni toimittavat rönttökenkien virkaa, helpot jalkaansujautettavat kun ovat.

Mun hommani oli hoitaa kaikki tällaiset kevyemmät hommat, kuten sahauksen jäljiltä repsottavien reunojen hiominen ja poratessa palikoiden paikallaan pitäminen.

Ylähylly jo paikoillaan, alahyllyn kiinnitys seuraavana vaiheena. Mittoja ei pahemmin tarvitse, kun on mittatarkasti samankokoisiksi valmistetut tölkit pitämässä hyllyä oikealla korkeudella.

Mies hoiti nämä miesten hommat, kuten sahaamiset ja poraamiset, kun sillä aikaa itse keskityin kuvaamiseen.

Kulmat ja reunat on hyvä tasoittaa hiomalla ennen maalausta, samoin hiottiin hieman vanhaa maalipintaa, jotta maali tarttuisi paremmin. Pidemmällä valotusajalla saa tehokkaamman näköisiä kuvia aikaiseksi.

Ilmojen hieman viiletessä olen ihastunut tähän OPIn ‘Lunch at the Delhi’-kynsilakkaan, jonka murrettu punaisen sävy käy erinomaisesti yhteen harmaan ja beigen, samoin kuin lähes kaikkien muidenkin värien, kanssa.

Hionnan jälkeen kenkäteline sai pintaansa kaksi kerrosta kiiltomustaa spraymaalia sekä kerroksen spraylakkaa.

Valmis tuotos, joskin maali vielä paikoitellen märkää, siksi tuo näyttää valossa läikikkäälle.

Sunnuntaina asettelimme kenkätelineen paikoilleen. Istui muuten just eikä melkein! Millikin enemmän pituuteen, niin se ei olisi mahtunut paikalleen, mutta nyt se ainakin pysyy kolossaan.

Kuvassa näkyy myös muutoin kenkäsäilytystäni, Ikean lokerikko säilyttää siistimmät kenkäni, kun taas useammin käytössä olevat (sekä saappaat) pääsivät hyllykköön.

Ja nuo Crocsit saavat oleilla meillä ihan rauhassa, ovat sentään ihan mahtavat työkengät seisomatyöläiselle. Ne hankin muutama kesä takaperin Postilla lajitellessani, kun ensin viikon kärsin jalkapohjien säryistä. Nykyään nuo ovat olleet vähemmällä käytöllä, mutta kyllä ne on silti helppo tökkäistä jalkaan esim. roskia viedessä. Kaupungille en Crocseilla kuitenkaan lähde, olkoot vaikka kuinka ihanan pinkit tahansa. :)

Hyi yöks, tuota meidän muovimattoa! Mulla on ikävä vanhan asunnon laminaattia!

Nysä myös korot jalassa

Posted on lauantai 18.7.2009 by Maija

Vaikken lyhyimmästä päästä olekaan, olen ilmeisen keskimääräisesti lyhyempi, kuin monet vaatevalmistajat olettavat, 166 cm tarkalleen ottaen. Farkuissa minulle sopiva lahkeenpituus olisi 30 tuumaa, mutta noita on harvoin tarjolla. Toistaiseksi parhaat valikoimat kohtuuhintaisia lyhytlahkeisia farkkuja ovat olleet Espritillä, mutta viime aikoina myös muoti on tarjonnut ratkaisun lahkeiden lyhentelyyn kyllästyneelle.

Pillilahkeisia housuja ei nimittäin ole mikään välttämättömyys lyhentää, koska lahje on tarpeeksi kapea pysyäkseen poissa kantapään ja maan välistä sotkeentumasta ja rikkoontumasta. Toki tällöin nilkkaan jää lahje ryppyyn, mutta minua ainakaan tuo ei haittaa. Pääasia ettei jokaisia housuja tarvitse lyhentää.

Myös Gina Tricotista ostamani farkut ovat liian pitkät, se ei ole mikään yllätys. Yllätys oli se, että vaikka laitoin jalkaani (muistaakseni) 9 sentin koroilla varustetut kiilakorkokengät, olivat lahkeet silti liian pitkät ja laahasivat kovasti maata. Nysä mikä nysä. Tai kuten meilläpäin sanotaan, olen perinteisen persjalkainen: pitkä selkä, lyhyet jalat.

Onneksi hämäyskeinoja on olemassa, etenkin korot antavat paitsi pituutta koko vartalolle, myös pituutta ja ohennusta koiville. Ainoa vain, että ensin täytyy opetella kävelemään kunnolla, mutta sekin projekti on jo kovassa vaiheessa. Olen huomannut joidenkin kenkien käyneen liian matalakorkoisiksi minulle, joten edistystä lienee tapahtunut ihan huomaamatta. Jee, tästä se lähtee!

Collegetunika Esprit, raidallinen tuubitoppi itse tehty, farkut GT ja kiilakorkokengät H&M.

Voin kyllä paljastaa, että olen vain kerran kävellyt kodin ulkopuolella noilla kengillä ja tuskaa teki, niin päkiälle, kuin jalkalihaksillekin. Vielä ei nilkkani halunnut ojentua riittävän suoraksi, joten eteenpäin astuessa polvi koukistui pakostakin. Harjoittelua jatkan ja sitten olen itseeni todella tyytyväinen, kun näilläkin kengillä voin lähteä itsevarmasti kaupunkiin ihmisten keskelle.

Sadetanssia

Posted on tiistai 5.5.2009 by Maija

Taidan olla hieman kiero persoona, koska kauniilla kelillä en koe mitään väärää kotona kökkimisessä, mutta sadekelillä masentaa jäädä sisälle, kun ulkonakin on niin harmaata. Lähdin siis eilen ulos sadetihkuun ja kaupungille kaupoilla pyörimään.

Tällä kertaa tein löytöjä vain omasta vaatekaapistani. Olen survonut pieneksi käyneitä ja muutoinkin vähemmälle käytölle jääneitä vaatteita, joita en kuitenkaan ole hennonut laittaa kiertoon, laatikkoon jemmaan odottamaan hoikempia päiviä. Suurin osa trikoopaidoista on päätynyt tuonne laatikkoon kutistuttuaan napapituisiksi pesussa, joten niitä ei paljaaltaan oikein voi käyttää. Asukokonaisuutta miettiessäni yritin keksiä yhdistelmää yhden lempipuseroni, Espritin taskucollegetunikan, kanssa. Mieleeni pilkahti mahdollisuus yhdistää mustan paidan alle raitaa ja siitä se ajatus sitten lähti.

Tuloksesta tykkäsin kovasti. Erityisesti pidän tuon mustan paidan kaula-aukon linjasta, joka paljastaa dekolteen paljastamatta kuitenkaan liikaa, mikäli alla vain on toinen pusero tai toppi. Tämä mahdollistaa myös eriväristen vaatteiden käyttämisen tuossa alla efektinä, koska mustan kanssa on helppo yhdistää monia värejä.

Parhaillaan sekoilen asukriisissä, sillä olemme jälleen lähdössä bloggariporukalla viettämään iltaa Tampereen keskustaan. Aloittelemme klo 18 Hervannassa Wäinölän sisäpihalla grillailemalla Nooran tekemiä herkkuja ja jatkamme iltaa siitä Ale Bar Pikajunaan keskustaan odottelemaan LoveHotelin avautumista. Tiedossa on ainakin hurjaa pebanheilutusta tanssilattialla ja myöhäinen kotiintulo. Mikäli joku bloggaaja innostuu vielä ideasta, niin tervetuloa vaan vapaasti liittymään sekalaiseen porukkaamme viettämään TanssiTiistaita!

Vielä lopetukseksi laitan kaikille nälkäisille kiusaksi kuvan sunnuntaisesta ateriastamme. Grillattua naudan(joku)filepihviä, uunikasviksia, metsäsienikastiketta ja punajuurisalaattia. Nam! (Ihan kiusaksi tuo on jättikokoisena, muahhahhah!)

Kesän aloitus

Posted on maanantai 4.5.2009 by Maija

Viikonloppuna kävimme tuttavaperheen mökillä nautiskelemassa ihanasta kelistä. Kesä tulee kohisten ja luonnosta löytyi kaikenlaisia ihanuuksia. Bongasin kuivien lehtien seasta mm. kauheat määrät sinivuokkoja. Näistä tulee mulla aina äitienpäivä mieleen, en yhtään tiedä miksi.

Puiden siimeksessäkin aurinko paistoi mukavasti ja lämpöisesti ja uskaltauduin oleskella lyhythihaisellakin setillä. Nautiskelimme erinomaisesta menusta johon kuului paistettua makkaraa (kesän ensimmäiset!), herkullista tuoretta savustettua lohtaata (kesän ensimmäistä kertaa!!) sekä jälkiruuaksi juustokakkua (ei kesän ensimmäinen, mutta ihanan namia silti). Hyvä ruoka, parempi mieli. Herkullinen ruoka, ihan hitommoisen paljon parempikin mieli!

Tuon hatun ostin vappuaattona Henkkamaukasta, kun kärvensin ensin pari tuntia paljasta päätäni ilman aurinkolaseja Tampereen keskustassa. Silmiähän siinä siristellessä alkaa särkemään, eikä tuo suora auringonporotus tee hiuksillekaan kovin hyvää. Raitainen Vero Modan tunika on löytö muutaman vuoden takaa Velj. Keskiseltä, eli siis Tuurista. Jalassa Espritin farkut, huivi H&M, samoin kuin alla olevan kuvan neule.

Suorassa auringonpaisteessa suojasin itseni hatun lisäksi neuletakilla ja huivilla. Vappuaattona polttamani niska on yhä herkkänä ja huivista huolimatta onnistuin hankkimaan hienoisesti aurinkoihottumaa myös kaulaani. Pahapaha, tiedän, ja koitan nyt kovasti rasvailla noita kuntoon.

Pitihän sitä järviveden lämpötilakin testata ja kylmäähän se oli! Muutaman kerran kuitenkin kastoin varpaitani vedessä, olihan sekin eka kerta tänä kesänä! Kauaa ei jalkoja tuolla vedessä pystynyt pitämään ja tuon jälkeen olivatkin varpaani niin jääkylmät kuin varpaat voivat vain olla. Kaikkea sitä kesäntulon nimissä kestääkin.

Kaikinpuolin on ihanaa viettää rentoa viikonloppupäivää ilman huolia, aikatauluja ja noinkin kauniissa säässä. Tätä tunnelmaa toivon myös tulevana kesänä enemmänkin, mikäli hyvä tuuri käy.

Vapun haaveasu

Posted on torstai 30.4.2009 by Maija

Koska vappuna on kiva pukeutua hienosti, kokosin Halensin sivuilta asun, joka sopisi vapun viettoon. Tällä kollaasilla osallistuin myös MouMoun Kollaasihaasteeseen, joten toivotaan että onni olisi myötä!

Asun pääkohtana toimii ihanan keltainen pliseerattu niskalenkkitoppi. Koska en vappuisinkaan enää käytä keltaisia teekkarihaalareitani, tuo toppi korvaisi keltaisen värin asustani. Lisäksi vain rakastan tuota keltaisen sävyä!

Kylmänä yönä paljaita käsivarsia saa lämmitettyä armeijahenkisellä tummansinisellä jakulla, jonka voimakas hartialinja tasapainottaa topin pehmeyttä.

Sinistä valitsin alaosaankin, nimittäin denimiä. Caprimittaiset, haaremihousuiksi varsin maltilliset, pöksyt ovat lantiolla olevien laskosten ansiosta varsin siistin näköiset ja sopivat varsinkin auringonpaisteeseen hyvin olematta liian hiostavat.

Asun seuraksi yhdistäisin denimsandaletit, jotka tuovat lisää juhlavuutta tunnelmaan, kuten korot aina tekevät. Nuo ovat kuitenkin hengeltään sopivan rennot, jottei kokonaisuudesta tule liian hienostelevaa.

Kuvat: Halens

Vielä on mietinnässä, mitä tänä vappuna päälleni laitan, mutta mikäli saan asustani kuvaa, raportoin vapun jälkeen.

Mitä olette mieltä kollaasista? Miten aiotte itse asustautua vappua varten?

Silmänlumetta

Category Archives: Farkut