Kevättä päällä

Ulkona vallitsevasta uustalvisesta säätilasta huolimatta onnistuin hankkimaan itselleni varsin keväisen olon koeajaessani kauppareissulla uudet keväthankintani – mustavalkoraitaiset tennarit Seppälästä ja vaalea trenssi Vero Modasta. Asussa palvelivat mallikkaasti myös pitkästä aikaa kaapista kaivetut mustat pillifarkut, jotka tuntuvat istuvan päälle paremmin kuin koskaan ennen. Vaikka leveämmät lahkeet ovatkin kovasti tulossa taas muotiin, pidän vielä kiinni ainakin tällä hetkellä omistamistani pillilahkeista, niiden kanssa kun ei tarvitse varoa kantapään alle valuvia lahkeita, eikä välittää liian pitkien lahkeiden lyhentämisestä.

Kaksi hyvin nälkäistä mäyräkoiraa pitivät huolen siitä, ettei emäntä ehtinyt ottaa asusta muunlaista kuvaa kuin nopean peilikuvan puhelimella. Olisivat kohta hyökänneet kauppakassin sisällön kimppuun!

Tamperelainen: Asustamalla erilaiseksi

Neljä viikkoa hurahti taas kuin huomaamatta ja eilen keskiviikkona tuli taas aika julkaista Tamperelaisen Tyyliä ja tuunausta -palstan juttuni. Jutunaiheita miettiessäni innostuin ideasta kokeilla, kuinka erityylisen asun saisinkaan kasattua yhden vaatteen, viimeaikoina lähes joka päivä käytössä olleen trikootunikan, ympärille. Juhla-asua varten sain pitkästä aikaa puettua jalkaani Vagabondin Missyt, joita on lähestulkoon ollut ikävä. Odottelenkin kipeästi tilaisuutta, jonne voisin pitkästä aikaa pukea jotain vähemmän käytännöllistä…

Tyyliä ja tuunausta: Asustamalla erilaiseksi

Asustamalla erilaiseksi

Yksi vaate – kaksi hyvinkin erilaista asua. Asustamalla vaatteen saa sopimaan mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin.

Olen toivottoman huono käyttämään asusteita, etenkin arkisin. Uuden vuoden kunniaksi yritän kuitenkin kehittää taitojani tälläkin saralla. Käyttämällä enemmän asusteita, kuten koruja, vöitä, laukkuja, huiveja, kenkiä ja päähineitä, voi suppeammastakin vaatevarastosta loihtia huomattavasti monipuolisemman näköisiä asukokonaisuuksia.

Harjoituksenomaisesti kokosinkin kaksi erityylistä asua, joiden yhdistävänä tekijänä toimii viime päivien lempivaatekappaleeni, Gina Tricot’sta hankittu musta pussihelmainen trikootunika. Asuista toinen sopii arkeen, esimerkiksi kouluun tai rentoon työympäristöön, toinen on puolestaan suunniteltu enemmän tai vähemmän epäviralliseen juhlaan, esimerkiksi kaverin syntymäpäiväjuhliin tai baari-iltaan sopivaksi.

Arkiasuun kuuluu musta täysvillainen Selected Femmen neuletakki sekä itse neulottu vihreä kaulahuivi, sillä opiskelupaikkani luentosaleissa on auttamattoman kylmä, eikä ilman lämmintä asua siellä tarkene. Vaaleat farkkuleggingsit sekä mustat All Saintsin mokkanahkaiset maiharit pitävät asun sopivan rentona ja huolettomana. Omassa arkikäytössäni eräs tärkeimmistä asun ominaisuuksista on mukavuus – asussa on voitava istua luennolla tuntikausia ilman että mikään painaa tai kiristää. Mukavuudesta huolimatta haluan kuitenkin, että asu myös niin sanotusti näyttää minulta, että voin tuntea oloni kotoisaksi kyseiset vaatteet ylläni.

Juhlaan sopivan tunikasta saa, kun sen asustaa metallinhohtoisilla asusteilla. Kolme kertaa vyötärön ympäri kiepautettava Jimmy Choo for H&M -nahkavyö kuroo hieman tunikan löysyyttä saaden sen myötäilemään paremmin vartalon muotoja. Hopeanhohtoiset kimaltelevat sukkahousut yhdistettynä korollisiin Vagabondin kenkiin erottavat asun arkipukeutumisesta ja saavat aikaan mukavaa juhlan tuntua. Musta niiteillä koristeltu tekonahkalaukku sekä kaulaan ripustettu hopeinen Ristomatti Ratian suunnittelema Usko-toivo-rakkaus -riipus toistavat väreiltään vyön hopeanvärisiä lenkkejä luoden näin tasapainoisen yhdistelmän.

Vuoden ensimmäiset asukuvat

Ei ihan mennyt nappiin vuoden ensimmäinen kouluviikko. Muutenkin luentoja on kohtuullisen vähän, mutta tällä viikolla iso osa niistäkin olisi osunut loppiaiselle. Maanantain ainut luento oli peruttu, tai siis kurssin aloitus siirretty ensi viikolle. Tänään suuntasin koululle useamman luennon perässä. Aamuhäsläysten seurauksena pääsin lähtemään kouluun kolme varttia liian myöhään, joten missasin ensimmäisen tunnin. Toiselle luentoparille ehdin kyllä, mutta heti luennon alussa todettiin, ettei kurssia tarvitse käydä, jos on käynyt sen ja sen kurssin, jotka tietysti mulla on jo suoritettuna. Seuraavat luennot olisivat olleet vasta neljältä, joten päädyin skippaamaan neljän tunnin odottelun koululla ja lähdin kotiin. Onneksi niin, sillä kotona huomasin kurssin kotisivuilla ilmoituksen, että luennot alkavatkin vasta parin viikon päästä. Huomenna olisi sentään vielä luentoja tiedossa, joita tietoni mukaan ei vielä ainakaan ole peruttu. Onpahan nyt ainakin pehmeä lasku opiskeluelämään loman jälkeen!

Vuoden ensimmainen 03

On muuten hirmuisen mukavaa pitkän vähämeikkisen lomakauden jälkeen katsoa itseään huolitellumman näköisenä, tasaisemman värisellä iholla ja silmät esiintuovalla meikillä varustettuna. Sitä tuntee taas itsensä ihan yhteiskuntakelpoiseksi ihmiseksi!

Vuoden ensimmainen 02

Huomasin muuten kantapääni (tai oikeastaan pelastusrenkaani) kautta, ettei ehkä ole kuitenkaan kovin fiksua leipoa joulutorttuja vähintään joka toinen päivä kahden kuukauden ajan ennen joulua. Siispä hetken aikaa joudun turvautumaan löysiin, pussittaviin yläosiin, kuten vaikkapa tämä Gina Tricot’sta hankittu tunikamekko (jota tekisi mallinsa vuoksi mieli hamstrata kaikissa väreissä), kunnes saan turvotuksen taas laskemaan ennen kuin se jämähtää pysyvämmin vyötärölle.

Koulumme luentosaleissa on aina niin järkyttävän kylmä, että varustauduin täysvillaisella neuletakilla sekä ei-niin-yhtään-villaisella kaulahuivilla, joka paitsi pitää huolta siitä etteivät hartiani kramppaa, piilottaa myös alkavan kaksoisleukani todella näppärästi. Musta ja tummansininen tuntuivat tänään, kuten jo useampana päivänä tätä ennenkin, juuri mukavalta väriyhdistelmältä ja kyllä se aika särmältä näyttää kuvissakin. Punaiset villasukat taas piristävät mieltä, vaikkeivät saappaanvarren alta muille näykään.

Vuoden ensimmainen 01

Olen varsin tyytyväinen sekä vuoden ensimmäiseen “ihmisten ilmoilla” -asuuni että pitkästä aikaa onnistuneisiin asukuviin.

Jälkeenjääneitä kuvia

Koska viikolla ei ole juurikaan mitään merkittävää sattunut, haluan palata edelliseen viikonloppuun, jonka vietimme siis vanhempieni luona Keski-Suomessa.

IMG_0158 kopio

Jatkoin yhä lettilinjalla pääni suhteen, muutoin päälleni eksyi paljon mustaa, harmaata, harmaanruskeaa sekä väripilkkuna korallinpunainen tuubihuivi.

IMG_0160

Hennoista hiuksistani saa pääasiassa vain ohuita, tiheitä lettejä, joten sellaisen tein, jatkumaan niskaan asti. Ponnari sitoi loput hiukset siksi aikaa, kun totutan hiukseni harvempaan pesuväliin. Toivon kovasti, että totuttamiseen ei menisi kovin kauaa, ihan yleisen hyvinvointinikin kannalta, saan nimittäin päänsärkyä (ihan oikeaa sellaista) ponnarista, joka vissiin kiristää niskasta liikaa, vaikka kuinka yritän sitä löysyttää.

IMG_0319

Lauantaina oli päälläni yhä mustaa ja harmaata, sekä jalassa itse tehdyt matalavartiset villasukat. Liian pitkät lahkeet ovat käännettynä, notta ne on helpompi tunkea saappaan varteen ulos mennessä.

Huomasin myös, että tiukahkot, korkeavyötäröiset farkut eivät todellakaan ole maailman paras alaosavalinta, kun yrittää kuvata ahtaassa huoneessa vilkkaasti liikkuvia lapsukaisia. Sillä investoinkin heti maanantaina kaksiin joustaviin farkkuleggingseihin, jotka varmasti tulevat jossain vaiheessa näkymään blogissakin.

Sitten itse viikonlopun tuotoksiin…

IMG_0759

Meijän leikkimökki ja rantaa. Alunperin tuo on vissiin ollut joku kaivorakennus tai joku, mutta mielestäni se on ihan maailman paras leikkimökki, eikä ainakaan samanlainen kuin kaikilla muilla. Tämä kuva on itseasiassa parhaillaan taustakuvani…

IMG_0788

Pakollinen taidekuva vanhasta haalistuneesta lelutraktorista, jolla on aikamoinen pelto vielä kynnettävänään. Ah, lapsuusmuistoja…

IMG_0708

Uskaltanen laittaa tämän kuvan siskoni nuorimmasta (joka vajaa kuukausi sitten täytti 1-vee) kysymättä lupaa, koska naamaahan tässä ei näy. (Jos haittaa, sano vain, siukku, niin poistan tämän!) Kuva siis otettu leikkimökin portailta. Huomatkaa myös siskon itseompelema ulkoiluhaalari ja herttainen pipo.

IMG_0760

Tästä kuvasta taas tuli tahaton taideteos. Yritin ottaa kuvaa ihan vain noista sienistä, mutta maagisesti juuri sillä hetkellä, kun liipasinta painoin, ehti kuvaan ilmestyä kummityttöni, eli siis siskon vanhemman tyttären, sormi.

Joo, siinä on tyrmääjäsieniä ja ei, niihin ei saa koskea. Muistakaa se!

Luovuttaja henkeen ja vereen

Maanantaina tosiaan innostuimme Marian, Rhian ja Nooran kanssa luovuttamaan vertamme yleishyödylliseen käyttöön Tampereen Veripalveluun. Porukalla on helpompi lähteä kauemmaksikin luovuttamaan ja samalla voimme näyttää hyvää esimerkkiä toiminnallamme. Edellisen kerran kävimme luovuttamassa toukokuussa ja tarkoitus olisi suunnata Veripalveluun vielä ennen joulua.

P1010607

Raudat olivat kohdillaan ja pääsin luovuttamaan. Yleensä syön rautatabletteja kuuriluontoisesti juuri ennen verenluovutusta, sillä ainakin aiemmin ovat hemoglobiinitasoni olleet aika matalat. Viimeisimmillä kerroilla on näkynyt selvä muutos parempaan, johtuisikohan siitä, että olen opetellut syömään hieman monipuolisemmin, kuin pelkkää nuudelia ja makaronia.

Kahdesta seuraavasta kuvasta suuri kiitos Marialle (CC)
Tunika VeroModa / Aluspaita ja farkut H&M / Saappaat Ecco / Laukku GT

Päälle eksyi uusi ostos, VeroModan rentoilutunika, jossa on hauskat lepakkotyttöhihat. Paritin sen harmaan ja valkoisen kanssa, jottei kokonaisuudesta tulisi liian synkkä, sillä ylläni kovin mustat yhdistelmät näyttävät helposti liian goottimaisilta.

Kainaloon päätyi myöskin GinaTricot:n tekonahkaclutch, jossa on ihana harmaanbeige sävy ja hauskat rypytykset pinnassa. Väri toistuu parhaiten tuossa kuvassa, jossa näkyy koko asuni, kun taas lähikuvassa sävy on hieman liian lämmin. Aivan ihana laukku, jonne mahtuu myös A5-kokoinen lehtiö luentomuistiinpanoja varten. Hihnan tuohon saa kiinni tarvittaessa, mikä on kätevää kaupungilla kulkiessa, kun kaupoissa haluaa molemmat kädet vapaaksi.

Tempauksemme sai myös pientä julkisuutta osakseen, sillä siitä julkaistiin juttu keskiviikon (16.9.) Tamperelaisessa. Jutun voi lukea joko Tamperelaisen näköispainoksesta tai Nooran blogista.

Mikäli olet kiinnostunut tamperelaisten bloggaajien muistakin kokoontumisista ja tempauksista, tsekkaa vastaperustettu Bubbling under Tampere -blogi, jossa pyrimme sopimaan tapaamisia siten, että mahdollisimman moni voisi ottaa osaa. Uudet tuttavuudet ovat aina tervetulleita!

TSI-kenkäteline

Viikonlopun tuotoksena esittelen täällä tytteliblogissani hieman miehekkäämmän tee-se-itse-tuunausprojektin, jonka teimme yhdessä mieheni kanssa. Tähtäimessä oli naulakkosyvennykseen sopiva kenkäteline, koska kaupasta ei sopivan kokoista löytynyt.
Materiaalina käytimme vanhan sänkymme laitaa, joka kahtia jyrsittynä muodosti kaksi juuri oikeanmittaista hyllyä. Vielä kun jalat sahattiin keskipalkista, oli uusiomateriaaliprosentti kenkätelineessä varsin korkea.
P1010521
Hyllyjen korkeudet on helppo määrittää mittatarkasti näin. Alahylly on 0,33 litran tölkin korkeudella maasta ja seuraava hylly 0,5 litran tölkin korkeudella edellisestä.
P1010523
Työskentelyalustana toimii muuten edellisen asuntomme vanha ylälaude, joka on juuri sopivan tukeva ja siisti tuohon tarkoitukseen.
P1010524
Päällä on uutta ja vanhaa. Gina Tricot-ostokseni harmaanbeige (greige siis) pitkänmallinen trikoopaita, joka menee vaikka mekosta sekä pitkä perustoppi harmaana. Boyfriend jeansit, jotka eivät kuitenkaan malliltaan ole sellaiset, eli isännän vanhat farkut pääsivät jalkaan, kun kerta sopivat olivat. Istuivat muuten päälleni varsin hyvin, joskin tuo reisikulutus alkaa olla aikansa elänyt tyyliltään. Jalassa ikivanhat Adidaksen Superstarit, jotka porukoilla käydessäni toimittavat rönttökenkien virkaa, helpot jalkaansujautettavat kun ovat.
P1010526
Mun hommani oli hoitaa kaikki tällaiset kevyemmät hommat, kuten sahauksen jäljiltä repsottavien reunojen hiominen ja poratessa palikoiden paikallaan pitäminen.
P1010529
Ylähylly jo paikoillaan, alahyllyn kiinnitys seuraavana vaiheena. Mittoja ei pahemmin tarvitse, kun on mittatarkasti samankokoisiksi valmistetut tölkit pitämässä hyllyä oikealla korkeudella.
P1010530
Mies hoiti nämä miesten hommat, kuten sahaamiset ja poraamiset, kun sillä aikaa itse keskityin kuvaamiseen.
P1010533
Kulmat ja reunat on hyvä tasoittaa hiomalla ennen maalausta, samoin hiottiin hieman vanhaa maalipintaa, jotta maali tarttuisi paremmin. Pidemmällä valotusajalla saa tehokkaamman näköisiä kuvia aikaiseksi.
P1010535
Ilmojen hieman viiletessä olen ihastunut tähän OPIn ‘Lunch at the Delhi’-kynsilakkaan, jonka murrettu punaisen sävy käy erinomaisesti yhteen harmaan ja beigen, samoin kuin lähes kaikkien muidenkin värien, kanssa.
P1010537
P1010541
Hionnan jälkeen kenkäteline sai pintaansa kaksi kerrosta kiiltomustaa spraymaalia sekä kerroksen spraylakkaa.
P1010544
Valmis tuotos, joskin maali vielä paikoitellen märkää, siksi tuo näyttää valossa läikikkäälle.
P1010546
Sunnuntaina asettelimme kenkätelineen paikoilleen. Istui muuten just eikä melkein! Millikin enemmän pituuteen, niin se ei olisi mahtunut paikalleen, mutta nyt se ainakin pysyy kolossaan.
Kuvassa näkyy myös muutoin kenkäsäilytystäni, Ikean lokerikko säilyttää siistimmät kenkäni, kun taas useammin käytössä olevat (sekä saappaat) pääsivät hyllykköön.
P1010549
Ja nuo Crocsit saavat oleilla meillä ihan rauhassa, ovat sentään ihan mahtavat työkengät seisomatyöläiselle. Ne hankin muutama kesä takaperin Postilla lajitellessani, kun ensin viikon kärsin jalkapohjien säryistä. Nykyään nuo ovat olleet vähemmällä käytöllä, mutta kyllä ne on silti helppo tökkäistä jalkaan esim. roskia viedessä. Kaupungille en Crocseilla kuitenkaan lähde, olkoot vaikka kuinka ihanan pinkit tahansa. :)
P1010554
Hyi yöks, tuota meidän muovimattoa! Mulla on ikävä vanhan asunnon laminaattia!