Tavistyle

Niin, niitä asukuvia ei olekaan hetkeen taas ilmestynytkään tänne blogiin, joten tehdäänpä poikkeus siihenkin asiaan! Tänä talvena olen hiihtänyt yleensä kotosalla polvista venyneissä collegehousuissa pistäen pääni ulos vain koiria ulkoiluttaakseni, sillä opintoni eivät tässä vaiheessa vaadi kovin ahkeraa luennoilla ramppaamista (onneksi!). Muutoin olen turvautunut vaatetuksessa kaikenlaiseen lämpöiseen, mukavaan, huolettomaan ja rentoon. Toisin sanoen ei mitään kovin erikoista raportoitavaa sillä saralla!

Pakkasten ilmestyttyä olen saanut kaivaa taas vanhat neulevarastoni esille ja olenkin tehokäyttänyt neuleita ja neuletakkeja niin että osassa niistä lienee jo enemmän nyppyjä kuin neuletta. Eilen pyörähdin oikein ihmisten ilmoilla ja sain kuin sainkin napattua ah-niin-ihanan rakeisen ja hieman tärähtäneen peilikuvan asustani. Saisipa tuon yläkerran joskus rakennettua, jotta voisi virittää sinne ihan pysyvän studion kuvaamista varten!

Suurin osa asuistani on näin talvellakin pysynyt varsin tummissa värimaailmoissa, mutta eilen kaivoin kaapin perältä raikkaan valkoisen neuleen, joka tosin sattuu olemaan ehtaa akryyliä ja aivan pirun nyppyinen. Nopea kainalonyppyjen sheivaus nypynpoistokoneella (joka on btw maailmankaikkeuden käytännöllisin vehje) niin kehtasi ilmaantua ihmisten ilmoillekin! Ripaus kirkkaan turkoosia alustopin muodossa piristämään ja jalkaan ihanan pehmeät farkkuleggingsit Lindexin alennusmyynneistä. Enkä sitten muuten tarkoituksella osoittele kuvassa keskisormella, vaikka siltä yhtäkkiä saattaisikin näyttää!

Olen muuten vähän ihastunut noihin tämän kevään raikkaisiin kirkkaisiin väreihin. H&M:lta hankin joulun alla räiskyvän kirkkaat pinkit pöksyt ja eräs päivä lähestulkoon kiljaisin innosta, kun huomasin Lindexille tulleet kevään uudet sukkavärivalikoimat. (Jätin jäähyväiset kokomustalle sukkavarastolleni sillä samalla sekunnilla!) Olen jo vuosikaudet rakastanut kirkkaan persikansävyn ja rauhallisen beigen yhdistelmää, joten nuo uudet värit ovat silkkaa ihanuutta! Ehkä lienee aika tämänkin mustanrakastajan tehdä pieni syrjähyppy värien suuntaan…

Kuin kaksi raitaa

Kerrankin onnistuin rekrytoimaan isännän kuvaamaan itsestäni ulkona asukuvat, joten voin nyt hyvillä mielin postata tänne muitakin kuin kökköjä, huonosti valaistuja sisäkuvia. Piipahdimme eilen sunnuntaiajelulla Helsingin suunnalla, mutta missasimme harmillisesti Ravintolapäivän herkut. Suunnitelmissamme oli kyllä käydä eräässä ravintolassa, mutta olimme sen verran myöhässä, että varastot oli jo ehditty myymään tyhjäksi.

Olen juuri nyt kerrassaan innoissani tästä ilmojen lievästä viilenemisestä, sillä nyt voi taas käyttää hihallisiakin vaatteita ilman pelkoa karmeasta hikoilusta. Kaltaiseni sukkahousuvihaaja otti nyt lopulta härkää sarvista kiinni ja päätti opetella sukkahousujen käytön! Niiden avulla saa nimittäin näppärästi siirrettyä kesämekkojen käyttöaikaa vielä pitkälle syksyyn.

Loppujenlopuksi koko asuni taitaa olla ulkomailta hankittu. Converset toi isäntä tuliaisena jokunen aika sitten Lontoosta, mekon ostin itse kesällä Tukholman Indiskasta ja trikooneuletakin ostin kaveriltani, joka on sen aikoinaan itse hankkinut jonkin maailman kolkan Forever 21:sta. Sukkahousut ja mekon alla oleva vilauttelunestohame ovat tosin kotoisasti H&M:sta.

Vielä nautiskelen viimeisestä lomaviikosta ennen paluuta takaisin luentosalin koville, kylmille penkeille.

Menneiden aikojen juhlintaa

Nyt ilmojen hieman viilettyä on mukava muistella kesän lämpimämpiä hetkiä, jolloin ulkona tarkeni vielä iltamyöhälläkin ilman neuletta. Sain lopulta kaivettua isännän puhelimesta kuvan tämän kesän lempijuhla-asustani. Tässä asussa juhlistimme rakkaan serkkuni häitä kotopuolessa. Hääparin juhla-auto oli yksinkertaisesti niin herttainen, että olihan sen kanssa pakko poseerata!

Asu koostui H&M:n juhlatopista, itse tekemästäni hameesta sekä Swedish Hasbeens for H&M -puukengistä. Topin olen useampi vuosi sitten hankkinut alemyyntien jämärekistä kahdella eurolla. Avonaisuutensa vuoksi se on kuitenkin tähän asti kerännyt pölyä kaapissa, kunnes lopulta keksin sille käyttöä! Kuvasta itsestään sitä ei kovin hyvin näe, mutta kaksikerroksisessa topissa on tummansinisen kankaan päällä mustaa pitsiä.

Topin tummansininen ja musta sävy toistuvat myös hameessa, jonka tein häidenalusviikolla. Yllättävänkin laadukkaan oloinen kangas on Ikeasta ja oli ihanan tukevaa ommeltavaksi. Tarkoituksenani oli tehdä kellohelmainen, hieman fifties-tyylinen hame, mikä mielestäni onnistui kohtuullisen hyvin. Jäykähkö kangas mahdollisti hameen käytön ilman tyllialushamettakin.

Swedish Hasbeensin ja H&M:n yhteistyömalliston puukengät olivat aivan täydelliset juhlakengät! Nahkaremmit olivat alunperin varsin tiukat, mutta juhlia edeltävänä iltana suoritetulla “märkä villasukka” -menetelmällä (puupohjat suojasin tuorekelmulla vuoratuilla pohjallisilla) kengät sai istumaan jalkaan jumalaisen täydellisesti. On ihanaa omistaa edes yhdet korolliset kengät, joilla voi todistetusti juhlia koko päivän ja illan ilman jalkojen väsymistä!

Hääkarkkien mukana tullut lausahduskin oli enemmän kuin osuva!

Kesätunnelmissa

Kesä on taas hurahtanut ohi aivan kuin huomaamatta. Tyyliasiat ovat saaneet lepäillä sillä välin kun helle on rajoittanut vaatetuksen bikineihin, sortseihin sekä mahdollisimman kevyeen toppiin. Ajoittainen maksimekkojen käyttö on taannut sen, että jalkoihin on ilmestynyt huvittava liukuvärjätyn näköinen rusketus. Tukka on saanut olla luonnontilassaan, sillä ihmisten ilmoilla liikkuessa sen on voinut peittää näppärästi olkihatulla. Kerätköön hiuskuontalo nyt voimia ensi talven päivittäistä muotoiluruljanssia varten…

Torstaina meillä kävi kolmihenkinen akkalegioona kyläilemässä ja koiria rapsuttamassa. Samalla sain Nooran nappaamaan itsestäni asukuvan, jotta saan vaihteeksi jotain sisältöäkin tänne blogin puolelle. Kesän aikana ovat poseeraustaitonikin ruostuneet näköjään lähes olemattomiin, mutta täytynee vain jatkossa harjoitella useammin. Vielä pitäisi vain löytää se ideaalisin kuvauspaikka täältä meidän huushollista, missä mahtuisi kuvaamaan kunnolla ja kunnon valaistuksessa.

Iitakin on kasvaa hurahtanut ihan ison (pikku)koiran mittoihin, joskin luonteeltaan se vielä on aika pentumainen. Ehkäpä sekin vielä joku päivä aikuistuu myös mieleltään… Siihen asti (ja varmasti siitä eteenpäinkin) se jaksaa kyllä yhdessä Millan kanssa ilahduttaa isäntäväkeä kaikenlaisilla kujeillaan.

Pitkän kesän jälkeen otan tulevat viileämmätkin kelit innolla vastaan, mutta sitä ennen nautitaan vielä jäljellä olevista lämpimistä päivistä!

Kevättä päällä

Ulkona vallitsevasta uustalvisesta säätilasta huolimatta onnistuin hankkimaan itselleni varsin keväisen olon koeajaessani kauppareissulla uudet keväthankintani – mustavalkoraitaiset tennarit Seppälästä ja vaalea trenssi Vero Modasta. Asussa palvelivat mallikkaasti myös pitkästä aikaa kaapista kaivetut mustat pillifarkut, jotka tuntuvat istuvan päälle paremmin kuin koskaan ennen. Vaikka leveämmät lahkeet ovatkin kovasti tulossa taas muotiin, pidän vielä kiinni ainakin tällä hetkellä omistamistani pillilahkeista, niiden kanssa kun ei tarvitse varoa kantapään alle valuvia lahkeita, eikä välittää liian pitkien lahkeiden lyhentämisestä.

Kaksi hyvin nälkäistä mäyräkoiraa pitivät huolen siitä, ettei emäntä ehtinyt ottaa asusta muunlaista kuvaa kuin nopean peilikuvan puhelimella. Olisivat kohta hyökänneet kauppakassin sisällön kimppuun!

Pilkahdus punaista

Hejssan taas, pitkästä aikaa! Hiljaiseloa on täällä elelty, viime kuu pakkasissa palellen, mutta ollen salaa tyytyväisiä siihen, ettei pakkaskeleillä tarvinnut tehdä lumitöitä. Nyt otetaan kuitenkin kaikki ilo irti lämpimämmistä ja aurinkoisemmista ilmoista ja siitä, että sisälläkin voi käyttää hieman kevyempääkin vaatetusta ilman palelemisvaaraa. Ihmeesti kun se sama sisälämpötila tuntuukin yhtäkkiä paljon lämpimämmältä, kun ulkona paistaa aurinko.

IMG_7787

Väreihinkin on mukava ottaa tuntumaa nyt kun on hieman valoisampaa muutenkin. Vaaleanharmaa neule on tarkoituksella kokoa liian iso – ei ainakaan kiristä! Materiaali on jotain viskoosin ja polyesterieläimen risteytystä, mutta sillä ei ole mitään väliä, sillä käteen tuo tuntuu maailmankaikkeuden pehmoisimmalta. Ihmisen ja maailman väliin tarvitaan jotain pehmeää, tämä neule hoitaa homman.

IMG_7806

Leikin myös ajankulukseni hieman valaistusratkaisuilla, toisin sanoen raksavalollamme. Tulokset näkyvät asukuvissa, ylemmässä valo heijastuu katon kautta ja alemmassa on suora valaistus ja sen mukanaan tuomat varjot.

Suunnitteilla olisi muuten laittaa kevään aikana lattiat täällä uusiksi, kirsikkainen muovimatto vaihtuu laminaattiin. Alla olevassa kuvassa vilahtaa eteiseen ja keittiöön suunnitteilla oleva laattamainen laminaatti. Sävymaailma muuttunee kerralla rauhallisemmaksi, kun kirsikka vaihtuu vaalean hiekkaiseen harmaaseen. Tuskin maltan odottaa!

IMG_7816

Pirteyttä kevääseen tuo myös se, että olen saanut taas muutaman kerran oikein lakattua kynteni. Tällä kertaa valitsin asuni alustopin sekä kynsilakan sointumaan yhteen. Ehdottoman raikas oranssinpunainen sävy löytyi Mavalan Nice-lakkasävystä ja laatukin on kiireiselle täydellinen. Yksi ohut kerros tekee riittävän peittävän tuloksen ja kuivuu nopeasti. Näyttää hyvältä myös mattalakalla viimeisteltynä!

IMG_7824

Sellaista täällä, mitäpä teilläpäin?