Mikäpäs se sunnuntaiaamun aloittaisikaan paremmin kuin kaksi kupillista itse keitettyä mustaa kultaa (mutteriespressoa) ja kulhollinen maustamatonta jogurttia jäisten mustikoiden kera.
PS. Mahdankohan olla jotenkin kieroutunut makuaistini osalta, kun juon mielelläni espressoni mustana (niinkuin kuuluukin) mutta tavallinen suodatinkahvi ei uppoa niin millään ilman reilua lorausta maitoa?
Teinpä äsken ihan ältsin hyvää ruokaa! Jäin jokunen aika sitten koukkuun punajuuriin ja nyt kokeilin niistä laatikkoa tai voi tuota kai kiusaukseksikin kutsua.
Raastoin (tai laiskana suikaloin kuorintaveitsellä) kolme punajuurta, sekoitin sekaan paketillisen paistettua jauhelihaa sekä noin puoli kiloa perunasipulisekoitusta. Nämä heitin kahteen leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (säästää hinkkaamiselta tiskausvaiheessa), kun eivät yhteen mahtuneet. Sitten sekoitin 2 desiä kermaa, purkillisen ranskankermaa sekä desin, pari maitoa ja ripautin sekaan teelusikallisen suolaa. Olisin käyttänyt pelkkää kermaa, mutta jääkaapissa sitä oli vain yksi purkki joten siksi tämä erikoisempi jatkamiskeino. Uskoisin munamaidonkin toimivan mainiosti…
Nesteet kaadoin vuokiin kiinteiden juttujen sekaan ja heitin vuoat 200-asteiseen uuniin 45 minuutiksi. Paiston jälkeen annoin vetäytyä vartin verran folion alla jonka jälkeen sainkin nauttia erinomaisen maukkaasta iltapalasta.
Nyt sitten maha täynnä nukkumaan että jaksaa herätä uuteen (lumiseen, jee!!) maanantaihin!
Sunnuntai-illan lämmikkeenä on erityisen kiva nauttia hieman viskitotia. Siihen sekoitetaan siis sopivasti viskiä, hitusen hunajaa, loraus sitruunamehua (jos se pirulainen ei olisi loppunut kesken) ja päälle kuumaa vettä. Sitten nautitaan kehon valtaavasta lämpimästä olosta… Vähän kuin joku halaisi sisältäpäin!
Tänä kesänä kuumien hellepäivien täydellisin nautinto on ollut herkutella kesäjuomien brittiklassikolla Pimm’sillä. Koska Alkoissa Pimm’s on varsin harvinainen näky, täytyy sitä aina hamstrata Brittein saarilla käydessään lentokentältä.
Eräs klassisimmista Pimm’s-drinkeistä on helpoin sekoittaa kannuun, riittää samalla kaverillekin! Viipaloituja mansikoita, kurkkua, sitruunaa ja appelsiinia sekä mintun lehtiä (jotka nyt puuttuivat) kerroksittain kannuun. Päälle lisätään nesteet, 1 osa Pimm’siä ja 3 osaa sitruunalimpparia. Sekoituksesta tulee riittävän mieto ollakseen aiheuttamatta helleherkälle päälleni päänsärkyä, kuitenkin riittävän vahva toimiakseen hyvänä tekosyynä autoilun välttämiselle.
VAROITUS! Niin hyvää, että kielikin menee rullalle!
Hei vaan taasen pitkästä aikaa!
Mikä mahtoikaan olla se mahottoman tärkeä asia, joka sai mun kirjoittamattomuuskauteni katkaistua..? No nämäpä ne:
Oman pihan ensimmäiset kypsät vatut, joita on kyllä odotettu kuin kuuta nousevaa!
Niin, menimme sitten vaihteeksi muuttamaan tuossa kesäkuun lopulla, siksipä tekemistä on riittänyt, kun tavarat on pitänyt purkaa ja pientä kevyttä remppaakin tehdä (mitä nyt jotkut kaiteet isolle terassille askarreltiin miehen kanssa…). Muutimme omakotitaloon Tampereen lähipaikkakunnalle, jossa Millalla on nyt ihan oma piha kaivettavana ja rauhallinen ympäristö lenkkeiltävänä. Varsinkin tuohon omaan pihaan tuo tuntuu kotiutuneen mainiosti, ja sisälläkin on paljon enemmän tilaa juoksennella lelujen perässä. Millalla on nyt muuten myös oma blogi, Pikku Barrakuda, jonne koitan silloin tällöin päivittää pienen maastonakin kuvia ja kuulumisia.
Tyylibloggaus ei oikein ole viime aikoina sujunut, sillä enimmäkseen olen kulkenut kotosalla tukka likaisena ja laittoman rähjäisissä kotivaatteissa. Muualle lähtiessäni meikit ovat saaneet jäädä minimiin, koska kuumuus levittäisi silmämeikit kuitenkin. Mineraalimeikkipohjaa olen kyllä ajoittain lisäillyt ihan aurinkosuojaksikin, mutta silmämeikittömyys on saanut naamani näyttämään siltikin aivan kuolleelta. Niitä ripsituuhennoksia odotellessa, kunhan se lottovoitto pätkähtäisi kohdalle (paitsi että pitäis varmaan joskus lototakin).
Eräänä päivänä viime viikolla (taisi olla lauantai) oli kuitenkin pakko laittaa nättiä päälle ja pikkaisen meikkiäkin, kun suuntasin Sorsapuistoon moikkaamaan blogikavereita puistopiknikin muodossa. Helteellä suosikikseni on muodostunut KappAhlista hankkimani pitsitunika leggingseistä pätkäistyjen pyöräilyhousujen kera. Pitkästä aikaa kun löysin vaatteen, jossa tunnen näyttäväni erityisen kauniilta, oli se aivan pakko hankkia! Muutoin ovatkin vaateostokset jääneet varsin minimiin, kun niitä ihan riittävästi on ollut jo omastakin takaa.
Kuva (CC) Maria (paitsi että kuvan on ottanut Noora)
Että sellaista viime aikoina, katsotaan mitä lähiaikoina muuten tulee tapahtumaan… Ainakin pitäisi parin päivän päästä oleviin häihin väkertää juhlamekko joskus muinoin hankkimastani silkkikankaasta. Toivotaan että tulee esittelykelpoinen! :D
Niin, tänään olen muunmuassa…
