Tavistyle

Niin, niitä asukuvia ei olekaan hetkeen taas ilmestynytkään tänne blogiin, joten tehdäänpä poikkeus siihenkin asiaan! Tänä talvena olen hiihtänyt yleensä kotosalla polvista venyneissä collegehousuissa pistäen pääni ulos vain koiria ulkoiluttaakseni, sillä opintoni eivät tässä vaiheessa vaadi kovin ahkeraa luennoilla ramppaamista (onneksi!). Muutoin olen turvautunut vaatetuksessa kaikenlaiseen lämpöiseen, mukavaan, huolettomaan ja rentoon. Toisin sanoen ei mitään kovin erikoista raportoitavaa sillä saralla!

Pakkasten ilmestyttyä olen saanut kaivaa taas vanhat neulevarastoni esille ja olenkin tehokäyttänyt neuleita ja neuletakkeja niin että osassa niistä lienee jo enemmän nyppyjä kuin neuletta. Eilen pyörähdin oikein ihmisten ilmoilla ja sain kuin sainkin napattua ah-niin-ihanan rakeisen ja hieman tärähtäneen peilikuvan asustani. Saisipa tuon yläkerran joskus rakennettua, jotta voisi virittää sinne ihan pysyvän studion kuvaamista varten!

Suurin osa asuistani on näin talvellakin pysynyt varsin tummissa värimaailmoissa, mutta eilen kaivoin kaapin perältä raikkaan valkoisen neuleen, joka tosin sattuu olemaan ehtaa akryyliä ja aivan pirun nyppyinen. Nopea kainalonyppyjen sheivaus nypynpoistokoneella (joka on btw maailmankaikkeuden käytännöllisin vehje) niin kehtasi ilmaantua ihmisten ilmoillekin! Ripaus kirkkaan turkoosia alustopin muodossa piristämään ja jalkaan ihanan pehmeät farkkuleggingsit Lindexin alennusmyynneistä. Enkä sitten muuten tarkoituksella osoittele kuvassa keskisormella, vaikka siltä yhtäkkiä saattaisikin näyttää!

Olen muuten vähän ihastunut noihin tämän kevään raikkaisiin kirkkaisiin väreihin. H&M:lta hankin joulun alla räiskyvän kirkkaat pinkit pöksyt ja eräs päivä lähestulkoon kiljaisin innosta, kun huomasin Lindexille tulleet kevään uudet sukkavärivalikoimat. (Jätin jäähyväiset kokomustalle sukkavarastolleni sillä samalla sekunnilla!) Olen jo vuosikaudet rakastanut kirkkaan persikansävyn ja rauhallisen beigen yhdistelmää, joten nuo uudet värit ovat silkkaa ihanuutta! Ehkä lienee aika tämänkin mustanrakastajan tehdä pieni syrjähyppy värien suuntaan…

Vuodenvaihde

Vuosi vaihtui reissussa, ystäväpariskunnan naimisiinmenoa juhliessa. Hauskaa oli! Asuni oli etukäteisstressistä huolimatta onnistunut, vaikka siitä ei sitten kunnollista kuvaa saatukaan otettua vaikka tarkoitus oli, tukka muotoutui niin kestävälle kampaukselle (josta siitäkään ei kunnollista kuvaa ole) että sama kampaus muhii päässäni nyt jo neljättä päivää, yhä varsin siistin näköisenä (kiitos runsaan tukkapuuteroinnin itse kampauksen tekovaiheessa). Pärstästä sentään on pari kuvaa, olkaa hyvät!

Photoshoppausta

Olenpa joulun aikaan saanut jotain muutakin aikaiseksi kuin työntekoa ja kotona löhöämistä, nimittäin viilasin lopulta tuota bannerikuvaa hieman paremmaksi. Hetki siinä menikin, kun osaamaton blondi tappeli Photoshopin kokeiluversion kanssa, mutta sain kuin sainkin kuvasta kumitettua ärsyttävät kaapinovien saumat! Erävoitto!

Ennen

Jälkeen

Vähän Pippurii…

Marin luona piipahtaessani saatoin ehkä napsia aika monta kuvaa tuosta pikimustasta katista nimeltä Pippuri. Erityisen kuvauksellisen siitä teki kiipeilypuun luona ollut ovela valaistus, sekä se että kissa vain löhöili paikallaan riittävän raukeasti jotta ehdin hyvin tarkentaa ainakin liki oikeaan suuntaan. Nukkuvat lemmikit ovat vaan ihan parhaita kuvauskohteita!

Luu pihalla

Neulatyyny eli tassu kynsineen

Vähän vois vaaniakin...

... paitsi ettei kyllä millään jaksais!

Jalat lämpimiksi

Image

20111116-142930.jpg

Rakkautta on isäntä joka reissussa lukee blogista villasukkapulasta ja tuo tuliaisiksi jonkun käsinkutomat ihanuudet! Kaipaisin vielä tosin näiltä perinnekäsityöläisiltä uskallusta rohkeampaan hinnoitteluun, mielestäni seitsemän euroa tästäkin sukkaparista oli naurettavan halpa hinta!

Sunnuntaiaamun lähtölaukaus

Image

20111016-101855.jpg

Mikäpäs se sunnuntaiaamun aloittaisikaan paremmin kuin kaksi kupillista itse keitettyä mustaa kultaa (mutteriespressoa) ja kulhollinen maustamatonta jogurttia jäisten mustikoiden kera.

 

PS. Mahdankohan olla jotenkin kieroutunut makuaistini osalta, kun juon mielelläni espressoni mustana (niinkuin kuuluukin) mutta tavallinen suodatinkahvi ei uppoa niin millään ilman reilua lorausta maitoa?