Lokakuu alkoi ja samalla loppui kuuden vaatteen haasteenikin. Kuukauden palelemisen jälkeen on ihana voida kerrostaa niin monta vaatetta päällekkäin, että varmasti tarkenee. Samoin pääsen taas käyttämään leggingsejä, joskin niille alkavat kelit jo olla melkein liian kylmät.

Syyskuun aikana koin aamuni huomattavasti stressittömämmiksi, kun pukeutumisen rajat olivat tiukemmat. Nyt kun koko vaatevarastoni vapautui jälleen, onkin huomattavasti vaikeampaa miettiä päivän asuaan. Toistaiseksi ollaan menty farkuilla tai legginseillä yhdistettynä sekalaisiin yläosiin.

Olen kuitenkin huomannut, ettei vaatekaappini sisältö tällä hetkellä ole erityisen rakastettu. Malliltaan toki moni vaate on ihan kiva, mutta suurimmassa osassa vaateista laatu on vähän mitä sattuu, osa taas on yksinkertaisesti kulahtanut väreiltään liian monessa pesussa. Nyt tosin noista ihan kivoista on hyvä lähteä karsimaan määrällisesti lisää, sitä mukaa kun saan vaatteita käytettyä niinsanotusti loppuun. Hyväkuntoisemmat poistot olen jo aiemmin tehnyt kierrätystä odottavaan pahvilaatikkoon. Tähtäimessäni on se, että saisin kaappivaatteeni mahdutettua joku päivä yhteen vaatekaappiin kahden sijasta. Sen jälkeen voinkin miettiä jotain uutta näpsäkkää tiivistysmääränpäätä.

Uuttakin vaatekaappini toki tarvitsee. Seuraava pidempään suunniteltu hankinta tulee olemaan täysvillainen neule, jonka hankin todennäköisimmin lähipäivinä Hulluilta Päiviltä. Perjantainahan olisi Stockalla myynnissä lämpimäksi ja kestäväksi kehuttu Filippa K:n merinovillainen neuletakki. Ilkeät voimat tosin koettelevat rationaalista puoltani, sillä torstaina myyntiin tulisi niin ikään Filippa K:n (toivottavasti 100 %) villainen nahkaisilla kyynärpääpaikoilla varustettu neulemekko, johon emotionaalis-visuaalinen puoleni ihastui päätäpahkaa. Molempiin mulla ei tällä hetkellä ole varaa, joten akrobatisoin pääni solmuun edessä olevan päätöksen kanssa. Toki yleensä jos seuraan rationaalista puoltani, pitää emotionaalinen puoliskoni huolen siitä, että päätös jää kaivelemaan pitkään… Palataan asiaan sitten kun se ratkeaa suuntaan tai toiseen!

Kaksi viikkoa sitten kirjoitin Tamperelaiseen väliraporttia syyskuun haasteen kuulumisista. Nyt muistaessani voisinkin liittää jutun tännekin, jotta ulkopaikkakuntalaisetkin voivat sen lukaista.

Samat kuusi vaatetta ja yksi uusi syyskuussa

Neljä viikkoa sitten kirjoitin suunnitelmastani osallistua kuuden vaatteen haasteeseen käyttämällä vain kuutta vaatekappalettani syyskuun ajan. Määrästähän luettiin pois yö-, alus- ja ulkovaatteet, urheiluasut sekä sukat, sukkahousut ja kengät.

Syyskuu on nyt kulunut yli puolenvälin ja haasteeni porskuttaa eteenpäin hyvillä mielin.

Olen varsin iloinen että tein haastesääntöihin oman pienen muutokseni. Koska olen jo jonkin aikaa etsinyt hyvin istuvia farkkuja vanhojen rikkinäisten tilalle, päätin, että saan ottaa uudet farkut käyttöön jonkin toisen vaatteen sijasta, mikäli moiset syyskuun aikana löytäisin.

Viime viikolla kävinkin H&M:llä sovittelemassa farkkuja kymmenen euron alennuksen innoittamana. Nyt voin hyvällä omallatunnolla jättää vaaleat farkkuleggingsini pois kuuden vaatteen joukosta ja ottaa uudet tummansiniset farkkuni ahkeraan käyttöön.

Monena päivänä samassa asussa

Alunperin suunnittelin opettelevani enemmän asustamisen jaloa taitoa saadakseni asuni näyttämään joka päivä erilaiselta, mutta toisin kävi. Olen hiihtänyt monena päivänä samassa asussa kuin edellisenä päivänä, vaihtaen korkeintaan kenkiä tai takkia.

Harva kuitenkaan loppujen lopuksi kiinnittää huomiotaan siihen, mitkä vaatteet ylläni kulloinkin ovat ja vaikka huomaisikin, niin entäs sitten?

Samoja vaatteita käytettäessä myös pyykinpesuun täytyy uhrata ajatusta. Oma periaatteeni on, että niin kauan kuin vaate pysyy puhtaana ja raikkaan tuoksuisena, ei sitä tarvitse turhaan pestä. Harvemmin pestessä vaate pysyy muutenkin pidempään uuden näköisenä, kun se ei haalistu eikä nyppyynny niin nopeasti.

– Olen itseasiassa yllättynyt, että kuudesta vaatteesta saa yhdisteltyä näinkin monipuolisia asukokonaisuuksia.

Karsiako lisää?

Jatkossa voisin mielelläni karsia lisää vaatevarastoani, sillä olen huomannut, etten erityisemmin tarvitse niitä toista tusinaa paitaa tai kymmeniä housuja, joita ei kuitenkaan ehdi kovin usein käyttämään. Oikeastaan riittäisi se, että omistaa muutaman ehdottoman ihanan vaatekappaleen, joita voikin sitten rakastaa mahdollisimman paljon.

Samalla näihin muutamaan ihanuuteen olisi mahdollista panostaa enemmän rahallisesti, jolloin voisi keskittyä kunnollisiin, kestäviin materiaaleihin, joita harvemmin kovin halvalla löytää.