Kenkäfriikin paljastuksia

Saatoin ehkä hornaista aamukahvini väärään kurkkuun (en myönnä enkä kiellä), kun selailin Spartoon nettikauppaa ajankulukseni. Olisin jo aiemmin tilannut sieltä Vagabondin ihanat Kareno Sty -saappaat, mutta oma kokoni on ollut jo pitkään loppuunmyyty. Ehdin jo menettää toivoni pysyvästi, mutta ei näköjään olisi kannattanut! Nyt sivuilla killuivat juuri ne ihanat saappaat koossa 37 odottamassa että klikkaan ne ostoskoriini. Ja arvatkaapas klikkasinko! Tai siis klikkasinko ja kuinka nopeasti!

Kuva: Spartoo

Saman mallin kengäthän tilasin jo vuodenvaihteessa matalammalla varrella varustettuna (näistä juttua löytyy täältä), joten malli ja koko oli valmiiksi hyväksi todettu. Erityisen paljon rakastan noiden saappaiden mattamaista nahkapintaa, joka saa vapaasti näyttää kuluneelta ja joka on aivan ihanan pehmeää kosketella. Ei sillä että viettäisin iltojani kenkiäni hiputellen (en myönnä enkä kiellä).

Vielä himottaisi hieman Karenon nauhamalli, mutta ehkäpä kuitenkin kolmannet kengät samasta mallista olisivat jo liioittelua…

Promootioyhteistyö

Parhauspipo

Tänään olen hihitellyt itsekseni kotona, peilannut itseäni peilistä vähän väliä ja silitellyt päätäni tyytyväisenä. Ja kaikki tämä tuon yhden juuri valmistuneen käsityön takia…

Tummanharmaa Novitan Alpaca-langasta kudottu maailmankaikkeuden pehmoisin pipo rötköttää takaraivolla ihanan rennosti, eikä edes liiskaa kampausta ihan niin pahasti littanaan, kuin päänmyötäisemmät toverinsa. Tämänhetkinen hiusmallinikin on oikeastaan parhaimmillaan kun se saa valua pipon alta kasvoja kehystämään. Ei edes harmittanut lähteä ulos pakkaseen kävelemään bussipysäkille, kun sai vetää päähän tämän ihanan lämmittimen! Ehdotonta parhautta!

Laukkurakkautta

Innostuin sitten tekemään toisenkin tilauksen Spartoolle, kun tilaamani kengät saapuivat niin nopeasti. Satuin nimittäin iskemään silmäni erääseen kerrassaan ihanaan laukkuun! Nat et Nin ei ollut merkkinä ennestään tuttu, mutta pienellä selailulla löysin sen valikoimista useammankin mieleeni olevan laukkuyksilön. Tällä kertaa valintani kuitenkin osui käytännöllisen kokoiseen Jodie-malliin. Jälleen kerran lähetys saapui moitteettomana lähi-Siwaan, tällä kertaa kuljetuksessa kesti 7 arkipäivää (kun aiempi kenkälähetys saapui yllätysnopeasti 5 arkipäivässä).

Laukku on tukevan tuntuista, mutta ihanan pehmeää nahkaa.

Siinä on osittain ketjusta kootut lyhyemmät kantohihnat sekä hartiaystävällisempi irroitettava pidempi hihna, jotta laukkua saa paremmin kannettua pidemmillä matkoilla.

Siinä on sopivan rento muoto, joka ei pönötä liian formaalina.

Koko on sellainen, että sinne mahtuu kaikki mahdollinen mukaan tarvittava silloin kun tietokonetta ei tarvitse raahata mukana. Juuri sopivasti tavaraa, etteivät hartiaparkani aivan totaalisesti kuole tuon kanssa kulkiessa. Laukussa on myös sivutaskut kummallakin sivulla, sekä yksi vetoketjullinen ja kaksi avointa sisätaskua, jotta kaiken pikkutavaran saa lajiteltua nätisti järjestykseen.

Ennustan pitkää ystävyyttä tämän kullan kanssa…

Promootioyhteistyö

Tavistyle

Niin, niitä asukuvia ei olekaan hetkeen taas ilmestynytkään tänne blogiin, joten tehdäänpä poikkeus siihenkin asiaan! Tänä talvena olen hiihtänyt yleensä kotosalla polvista venyneissä collegehousuissa pistäen pääni ulos vain koiria ulkoiluttaakseni, sillä opintoni eivät tässä vaiheessa vaadi kovin ahkeraa luennoilla ramppaamista (onneksi!). Muutoin olen turvautunut vaatetuksessa kaikenlaiseen lämpöiseen, mukavaan, huolettomaan ja rentoon. Toisin sanoen ei mitään kovin erikoista raportoitavaa sillä saralla!

Pakkasten ilmestyttyä olen saanut kaivaa taas vanhat neulevarastoni esille ja olenkin tehokäyttänyt neuleita ja neuletakkeja niin että osassa niistä lienee jo enemmän nyppyjä kuin neuletta. Eilen pyörähdin oikein ihmisten ilmoilla ja sain kuin sainkin napattua ah-niin-ihanan rakeisen ja hieman tärähtäneen peilikuvan asustani. Saisipa tuon yläkerran joskus rakennettua, jotta voisi virittää sinne ihan pysyvän studion kuvaamista varten!

Suurin osa asuistani on näin talvellakin pysynyt varsin tummissa värimaailmoissa, mutta eilen kaivoin kaapin perältä raikkaan valkoisen neuleen, joka tosin sattuu olemaan ehtaa akryyliä ja aivan pirun nyppyinen. Nopea kainalonyppyjen sheivaus nypynpoistokoneella (joka on btw maailmankaikkeuden käytännöllisin vehje) niin kehtasi ilmaantua ihmisten ilmoillekin! Ripaus kirkkaan turkoosia alustopin muodossa piristämään ja jalkaan ihanan pehmeät farkkuleggingsit Lindexin alennusmyynneistä. Enkä sitten muuten tarkoituksella osoittele kuvassa keskisormella, vaikka siltä yhtäkkiä saattaisikin näyttää!

Olen muuten vähän ihastunut noihin tämän kevään raikkaisiin kirkkaisiin väreihin. H&M:lta hankin joulun alla räiskyvän kirkkaat pinkit pöksyt ja eräs päivä lähestulkoon kiljaisin innosta, kun huomasin Lindexille tulleet kevään uudet sukkavärivalikoimat. (Jätin jäähyväiset kokomustalle sukkavarastolleni sillä samalla sekunnilla!) Olen jo vuosikaudet rakastanut kirkkaan persikansävyn ja rauhallisen beigen yhdistelmää, joten nuo uudet värit ovat silkkaa ihanuutta! Ehkä lienee aika tämänkin mustanrakastajan tehdä pieni syrjähyppy värien suuntaan…

Vagabond Kareno

Hups, päivät ovat taas hurahtaneet jonnekin teille tuntemattomille! Tästä seuraavasta asiasta on ollut tarkoitus puhua jo monta päivää sitten, mutta saa kai sitä hieman myöhässäkin hehkuttaa? (Silmänlumeen itsevaltiaan oikeudella sovin että saa.)

Tämä ihana hieman kuluneen oloinen nahka kuuluu Vagabondin ihanalle Kareno-nilkkurille. Kyseessä olevat kengät tilasin Spartoolta loppiaista edeltävänä torstaina ja jo seuraavan viikon torstaina oli lähetys noudettavissa läheisestä Siwasta, vaikka odotin sitä saapuvaksi vasta sitä seuraavan viikon maanantaina.

Onnekseni kenkien koko oli oikea ja istuvuus sopiva, tosin toisen jalan kenkää jouduin hieman venyttelemään märän villasukan avulla sillä kenkä kiristi hieman jalkapöydän kohdilta. Venyttely auttoi ja kengät istuvat nyt kuin hansikkaat.

Erityisesti pidän kenkien pienistä yksityiskohdista, kuten suloisesta tweedvuorista ja klassisen pyöristetystä kärjestä, joka on juuri sopivan leveä, jotta varpaatkin mahtuvat heilumaan puristumatta kasaan. Nauhaton nilkkurimalli rakastaa pillifarkkuja, joiden lahkeet mahtuvat juuri sopivasti kengänvarteen.

Nyt jäi vaan harmittamaan, etten ehtinyt tilaamaan saman mallin pitkävartisia saappaita ennen kuin oma kokoni hävisi alennusmyyntien myötä varastosta! Hitaudesta sakotetaan.

Promootioyhteistyö

Urbanears – kokemuksia kaivataan!

Kevättä odotellessa alan taas kokea jonkinmoista ihmeellistä fiilistä, että voisi ehkä tehdä mieli lenkille. Koska en vaan pysty juoksemaan ilman askellusta tahdittavaa musiikkia, suunnittelenkin jonkinlaista päivitystä kuulokevalikoimaani. Tällä hetkellä käytössäni on vain iPhonen mukana tulleet vakionappikuulokkeet, jotka eivät vaan millään tahdo pysyä korvissa juostessa. Koska vihaan yli kaiken keskimääräisten kuulokkeiden perustylsää ulkonäköä, olin varsin innoissani, kun löysin merkin nimeltä Urbanears, joka valmistaa muutamaa kuulokemallia aivan ihanissa sateenkaaren väreissä!

Nyt kaipaisinkin kipeästi kokemuksia Urbanearsin eri kuulokemalleista, koska en vaan osaa valita Medis-, Bagis- ja Plattan-mallien väliltä. Mikä noista pysyy parhaiten lenkkeillessä korvissa ja mikä on muutenkin käyttömukavuudeltaan miellyttävin?

In-ear-nappikuuloke Bagis vaikuttaa kohtuullisen näppärältä ja menee ainakin pieneen tilaan säilytyksessä, mutta toisaalta pelkään, josko tässäkin mallissa korvaan kulkeutuu se ärsyttävä johdon rahina vaatteita vasten, kuin muutamassa muussa kokeilemassani in-ear-kuulokemallissa. Osaako kukaan sanoa?

Medis ei ainakaan mene korvakäytävään asti ja vaikuttaa muutenkin olevan suunniteltu pysymään hyvin paikallaan hieman erilaisen muotoilunsa vuoksi. Pysyykö se kuitenkin käytännössäkin juostessa paikoillaan ja onko siitä saatava ääni riittävän täyteläinen?

Pehmustettu Plattan olisi ehkä se huomionhakuisin näistä malleista, etenkin jos sen valitsee jossain ihanan kirkkaassa värissä. Pysyykö kuitenkaan sekään päässä kunnolla vai alkavatko pehmusteet painaa tai hiostaa korvia pidemmällä lenkillä?

Ja kunhan saisin ensin mallin ylipäätään valittua, niin mitenkäs sitten värin kanssa? Olen niin viehättynyt noihin kirkkaisiin väreihin, että varmaankin valitsisin jotakin riittävän värikästä piristämään mieltä niinä hetkinä kun lenkillä alkaa väsyttää…

Kuvat: Urbanears