Omat musiikkimieltymykseni ovat hauska sekasotku kaikkien itselleni läheisten ihmisten musiikkimauista. Yleensä tarvitsen varsin monta kuuntelukertaa innostuakseni jostakin musiikkityylistä, artistista tai kappaleesta. Viimeisen 6 vuoden aikana suurimmat vaikutteet olenkin loogisesti saanut mieheltäni, joka välillä koettaakin tutustuttaa minut uusiinkin suosikkeihin, joskaan reggae ei uppoa vieläkään. Juuri nyt meillä on popitettu Biffy Clyroa ja erityisesti olen rakastunut Many of Horror -kappaleeseen.

Aikoinaanhan tuo mies opetti minut kuuntelemaan System of a Downia, jota ilman en varmaankaan olisi selvinnyt kaikista ärsyttävistä vitutuspäivistä, joita elämä aina välillä heittää eteen. Ihan itse tosin opin kuuntelemisen lisäksi tykkäämään tuosta “kamalan äkäisestä räminästä” ja nykyään käytänkin tätä vitutuksistani piristymiseen, kun synkänkuuloisten kappaleiden taustalta löytää kaikenlaista huumoriakin. Vai mitä sanotte kappaleesta jossa lauletaan banaaniterrakottapiirakasta?