Silloin kun aurinko paistaa ilkeästi ja häikäisee talven pimeyteen tottuneet silmät, pitää päästä piiloon auringonsäteiltä ja kamalan pahalta maailmalta, joka uhkaa hymyillä vasten kasvoja. No, yritetäänpäs sitten!
Jos istualtaan ei tunnu onnistuvan, kokeillaan sitten seisaaltaan.
Pää meni jo, mitenkäs tän jalan sais tungettua?
No, koitetaan sit toista jalkaa ja venytetään helmaa vielä vähäsen.
Melkein, muttei ihan sittenkään.
Pakko antaa siis periksi ja naamioida itsensä toteemipaaluksi. Jos päätä ei näy kuvassa, ei kukaan arvaa että mä oon tossa kuvassa! Eihän?
lörttöneule Gina Tricot (alerekistä kolmessa värissä) / leggingsit Gina Tricot / nilkkurit Aventura (Nooralta saadut, siitä lisää myöhemmin)
Hyvännäköinen tuo neule! :) Ja nuo kengät myös näyttää ainakin noissa kuvissa tosiaan ihan uusilta.
Ihastuin tuohon neuleeseen, kun se on niiiin pehmoinen. Oli pakko hamstrata kolmea eri väriä, kun alerekistä löysin. :D Ja kyllä se uusi lankki vaan tekee ihmeitä. Lähempää tarkastelua kengistä tosiaan luvassa seuraavassa postauksessa…
Neule näyttää just niin ihanan…lörtöltä! :)
Ja sehän on! Oon kyllä niin onnellinen että satuin nappaamaan sopivan kokoisina noita alerekistä kolmessa värissä, ennustan että näitä tulee käytettyä mainiosti keväällä ja kesälläkin, sen verran ohutta, pehmoista ja rennosti laskeutuvaa tuo neulos on. :)
Pingback: Pikkaisen lankkia « Silmänlumetta
Pingback: Helmikuun saldo « Silmänlumetta