Rhia onnistui suostuttelemaan mukaansa muutaman Tampereen seudun bloggarin yhteiselle maaseutumatkailulle. Kaksi autolastillista höpöttäviä ja valokuvaavia tyttösiä, tarkemmin ottaen Rhia, Tiiti, Noora, Kati, Maria, Hansu, Rieppa ja minä, päätyi maanantai-iltana Marjamäen Pajutilalle ihastelemaan niin pihalla olleita isokokoisia pajuelikoita kuin sisätiloissa ollutta herttaista sisustustavaramyymälääkin, jossa kaikki näkösällä ollut oli myynnissä.
Kävimme kiertelyn jälkeen vielä tilan kahvilassa nauttimassa kahvia, teetä, suolaisia tai makeita leivonnaisia tai, kuten itse tein, limpparia ja sitruuna(?)sorbettia. Samalla meitä viihdytti kaksi uteliasta oravaa, jotka muunmuassa harrastivat benjihyppyjä roskakoriin ja jäätelöannoksen kuolaavaa kurkkimista erään herran olkapään yli. Tästä viihdykkeestä en kuitenkaan hitaalla pokkarillani saanut kuvaa. Eivät osanneet oravat poseerata!
Maria bongasi seuraaviin kuviinsa asuni, jotka lainaan tällä lisenssillä.
Farkut löytävät päälle, jossen ole aivan varma vaatetuksestani uloslähtiessä. Päältä löytyi myös ikivanha Lindexin raitapaita sekä ihanan pehmeä, taskullinen Espritin collegetunika.
Noi sun rusettikorvikset on niin <3!!! Ehkä yritän väsätä sellaiset itse… Ja toi sydänlaukku on myös samaa rakastettavaa settiä! Miten sä onnistut aina näyttämään kaikissa kuvissa niin nätiltä?
hih, ruokapöydän nalle näyttää selkeästi vähän nyrpeältä tuohon suklaakynttilään, joka sille on pistetty jälkkäriksi :D
rusettikorvikset oli kyllä ylisöpöt! ja sulla on tosiaan kuvauksellisuusgeenit kohdallaan, näytät kuvissa ihan yhtä herttaiselta kuin nuo söpöeläimet :)
Rhia: Noiden korvisten voisi kuvitella olevan tosiaan aika helpot tehdä, materiaalia ainakaan ei tarvitse jumalattomia määriä :) Nätistä en niin tiedä, olen kovin itsekritiikkinen ilmeideni suhteen, mutta tosiasia on se, että parhaimmat kuvat musta on aina otettu järkkärillä, omalla pokkarilla tuntuu olevan mahdoton ottaa edes läheskään yhtä hyviä otoksia. Lisäksi niin rakastan tuota järkkärin blurria, se sopii mulle! :D
tiiti: Mä kun kuvittelin sen nallen olevan myrtsinä siitä, kun lautaset on katettu liian korkealle (tai tuoli on sille liian matala), mutta mahtavaa, että olen onnistunut tallentamaan sen ilmeen oikein! :D Ja mitä kuvauksellisuusgeeneihin tulee, ne ovat selkeästi kalliiden kameroiden perään, järkkäreillä saa musta aina parhaat kuvat! Paitsi että olenhan mä luonnossakin aivan yhtä herttainen, eikös joo? ;)
Olipa mukava postaus. Ihan tuo sydänlaukku :)!
Elli: Kiits! :D