Mikä saa neljä tamperelaista bloggaajaa jännittämään sekä miettimään tatuointejaan, painojaan ja hemoglobiinejaan? No verenluovutuspa se! Päätimme yhdessä toinen toistamme henkisesti tukien käydä eilen Veripalvelussa luovuttamassa verta, tuota elämän eliksiiriämme, sillä verivarastot vaikuttivat olevat kovin vähissä tällä hetkellä ja verta kaivataan kovasti.
Itselleni tämä oli jo kuudes kerta verenluovutuksessa. Hieman jännitin etukäteen, sillä edellisellä kerralla onnistuin pyörtymään heti luovutuksen jälkeen, mutta tällä kertaa tankkasin niin ruokaa kuin nesteitäkin etukäteen sen verran ahkerasti, ettei varmasti päässyt tulemaan heikko olo.
Näytän muuten nauraessani ihan isosiskoltani, ainakin suun ja leuan alueelta.
Koska ulkona kävi kylmä tuuli aamulla, pukeuduin lämpimästi matkaan. Paksu H&M:n neuletakki palvelee lyhyillä matkoilla ulkotakkina kevättalvesta marraskuulle asti ja vappuna hankkimani hattu suojaa herkkää päätäni auringonpistokselta sekä silmiäni häikäisyltä. Jalassa Seppälästä syksyllä hankkimani nilkkurit, joissa on matala, siro korko sekä viime aikojen luottofarkkuni.
Auringonpaiste saa hymyilyttämään, samoin kuin kolmioleipä ja vaniljaeskimo, jotka söin Veripalvelussa.
… ja tänne se meni. Veriryhmäni on siis B+ kuten kuvasta voi huomata. Verta tuli mukavaan tahtiin ja kovin kauaa ei tarvinnut odotellakaan, että pussi oli täynnä. Illalla pääsemme vielä vertailemaan mustelmiamme Euroviisuvalvojaisten ohessa.

