Tulin juuri kotiin koko illan kestäneestä tamperelaisbloggaajien minikokoontumisesta, kerron pikaisesti illasta ennen kuin käperryn peiton alle nukkumaan.

Kävimme siis kuuden hengen voimin tiistaiburgereilla Zarillossa, josta jatkoimme vielä parille Ale Bar Pikajunaan. Itsehän tosin olin autolla joten join vettä, mutta ei se ilmeisesti kuitenkaan muiden, eikä ainakaan omia, fiiliksiä laskenut.

Mukana oli siis (kuvan mukaisessa järjestyksessä) Rieppa, Noora, Maria, Hansu ja Rhia. Tytöt herttaisesti malttoivat odottaa muakin, kun tyhmänä en hoksannut varata kymmentä minuuttia kauempaa auton parkkeeraamista varten aikatauluuni. Pyörittyäni ympäri Tampereen keskustaa etsimässä tyhjää parkkiruutua, jossa voi parkkeerata tuntia kauempaa, saavuin muodikkaasti myöhässä paikalle, mutta onneksi mahduin vielä pöytään ja porukkaan.

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Otin Vegetarian Burgerin, jossa oli välissä ainakin kasvispihvi ja aurajuustoa sekä vieressä iso kasa nameja ranskalaisia ja salaattia, jonka ehdin jo popsimaan parempiin suihin ennen kuin hoksasin ottaa annoksesta kuvaa. Hyvää oli, joskin purilaisen välissä ollut cheddar(?)juusto maistui aavistuksen tunkkaiselta. No, makunsa kullakin, jokatapauksessa sain mahan täyteen ja hyvän mielen.

Kotiin oli mukava matkustaa, kun ei tarvinnut kytätä bussiaikatauluja eikä palella pysäkillä. Myös seura oli aivan mahtavaa, etenkin Noora ja Maria innostuivat kikattamaan takapenkillä koko matkan kotia. Myös Riepan (joka antoi asiallisia ajo-ohjeita etupenkillä) tipautin matkan varrelle, enkä edes eksynyt matkalla takaisin Hervannan Valtaväylälle. Kirppu (mä olen niitä jotka nimeävät autonsa) ja Kirpun kuski (siis minä) kiittävät kyytiläisiä ja niitäkin, jotka liukenivat aiemmin paikalta, ihanasta ja virkistävästä illasta! Tää taas joskus uusiksi, eiks joo?!

Tällaisessa asussa uskaltauduin muiden tyylikkäiden bloggaajien seuraan.

Jalassa samat vanhat korkeavyötäröiset tämän kevään lempifarkut ja vilukissalle pakollinen pitkähihainen trikoopaita, molemmat H&M. Raitatoppi on tuore alerekkilöytö Ginasta, 4,90 e. Kuolattuani netissä Tiia Vanhatapion Fressis-kampanjaan suunnitteleman Skunk Girl -malliston raidallista Skunk Tail Dress -mekkoa, totesin tämän olevan budjettiini sopiva korvaava malli. Vyöllä tuon saa kurottua kivasti korostamaan vyötäröä, joka muutoin jäisi vallan pimentoon.

Testailin tässä yön rattona itsekuvausta, joka on taitona vielä kovasti vaiheessa, siksi päivän asu -kuvat ovatkin vielä uupuneet blogistani. Vielä täytyisi löytää kotoa hyvä paikka, jossa kameran saisi sopivasti sijoitettua ja valaistukset olisivat kunnossa. Testaillessani innostuin myös hieman pelleilemään ja kokeilemaan eri poseeraustyylejä. Niiden myötä toivotan hyvää yötä, alan kohta etsimään unihiekkaa peiton alta.

Kattokaa kun mä oon vahva! (Siis eikös noiden hauisten kuulukin olla tuolla käsivarren alapuolella?)

Meidän nojatuolit on kyllä niin ihanat, niissä voi jopa nukkua, vaikka tässä kuvassa olenkin vielä hereillä. Kukkapöytä on joutunut luopumaan (ainakin toistaiseksi) elämäntehtävästään kukkapöytänä ja palvelee nykyään kahvimuki- ja kaukosäädinpöytänä.